Strong & Happily||L.S (TAUOLLA)

~Part 17~

"Mooi!" Louis tervehtii ulko-ovelta.

"Moi." Harry vastaa. Harry menee eteiseen raahaten matkalaukkuaan perässään.

"Mihin sä oot menossa?" Louis kysyy hieman huvittuneena, sillä Harold ei onnistu pitämään laukkuaan pystyssä vaan se kaatuu kokoajan.

"Öhh, Niallille." Harry vastaa ja nostaa laukkunsa.

"Ajattelitko muuttaa sinne vai miksi kannat kaikki vaattesi mukanasi." Louis kysyy lähinnä vitsillä.

"Itse asiassa joo, mä muutan sinne." Harry vastaa saaden Louisin hieman hämmästyneeksi.

"Ai... Miksi? Tai siis, mikset täällä voi olla?" Louis kyselee. Hänestä paistaa pettymys kilometrien päähän.

"Oon asunut täällä jo reilun viikon ja musta tuntuu että oo pelkkä riesa." Styles puhelee samalla vetäen takkia päälleen.

"Voisitko saattaa mut asemalle?" hän kysyy. Louis toivoo että Harry vain vitsailisi, sillä hän alkoi jo tottua siihen että tuo kiharapää asuu täällä, vaikka hän kyllä tiesi että se olisi vain väliaikaista.

"Älä mee." Louis sanoo. Hän järkyttyy, hänen ei ollut tarkoitus sanoa sitä ääneen. Harry kääntää katseen vanhempaan.

"Mitä?" Harry kysyy.

"Öhh, ei mitään. Aloin vaan tottuu että oot tällä tai jtn... Unohda." Louis sopertaa nolostuneena. Hänen katse on kohti lattiaa ja kasvot kirkkaan punaiset. Harry ei sano mitään, vain hymyilee pienesti. Styles kääntyy ulko-ovea kohti. Louis ei ehdi edes tajuamaan kun hän on jo napannut vihreä silmäisen ranteesta hellästi kiinni. Kumpikaan heistä ei puhu mitään, he vain tuijottavat toisiaan silmiin. Louis on huomaamatta alkanut lähestyä kiharapäätä. Hän tietää että seuraava asia mitä hän tulee tekemään, on suuri virhe muttei hän voi sille mitään.

Harry on hieman hämillään koko tilanteesta mutta tietää tasan tarkkaan mitä Louis aikoo eikä todellakaan aijo estää sitä. Louis tuntee Harryn hengityksen kasvoillaan. Hän katsoo noihin vihreisiin silmiin välillä laskien katseen tuon huulille. Lopulta Louis ei enään jaksa odottaa vaan painaa huulensa Harryn huulia vasten. Hän liikuttelee huuliaan hellästi tuon vastaavilla ja pian Harry vastaa suudelmaan. Hetken päästä Louis huomaa olevansa Harryn ja seinän välissä. Suudelma alkoi käydä hieman intohimoisemmaksi.

Hetken kuluttua molemmat irrottautuivat suudelmasta hieman hengästyneinä. Kumpikaan ei taaskaan puhunut mitään.

"Tota... Mä meen..." Louis ei saa enempää Harryn lauseesta selvää ja hetkessä tuo kiharapää onkin jo kadonnut asunnosta. Hän kuitenkin jätti matkalaukkunsa tänne, Louis helpottuu että hän tulisi vielä takaisin, sillä hän haluaisi jutella tuon kanssa.

***

Louis haroo hiuksiaan samalla kiroten päässään miksi hänen piti suudella Harryä. Tuo on ollut kohta kaksi tuntia poissa eikä Louis tiedä mitä tehdä. Hän on yrittänyt soittaa tuolle mutta totta kai hän ei vastaa. Louis menee parvekkeelle ja kaivaa tupakka-askin esille. Hän ei edes tiedä kuinka mones tupakka tuo on tämän kahden tunnin aikana.

"Siis te suutelitte?" Niall varmistaa kuulemansa.

"Joo... Niall auta, mä en tiiä mitä tehdä. Mä taidan olla ihastumassa siihen jätkään uudelleen. Ja joo mä tiiän, olis kai pitäny kuunnella sua alusta lähtien niin en olis tälläsessä tilanteessa." Harry puhelee.

"Juttele sen Tomlinsonin kanssa." Niall lausahtaa yksinkertaisesti.

"Niin kai..." Harold mutisee.

"Mut mun pitää nyt mennä, nähään." Niall sanoo ennenkuin lopettaa puhelun. Hetken vielä istuttuaan siinä penkillä, Harry lähtee kävelemään takaisin Louisin asunnolle.

Moiii!! Mulla on nyt sikana inspii tähän tarinaan joten uusia lukuja saatte luultavasti aika nopee :) Haluun kuitenkin pyytää anteeks tän luvun lyhyyttä mutta halusin sen jättää tohon kohtaan.
Kommentit jälleen piristäis :)

Bye Bye! :3