Kuinka helposti
Unohdamme elävämme
Missä olen?
Mitä teen?
Mikä olen, miksi olen?
Pakenemme, pelätessämme
Onttoutta onttouteen
Tyhjyyttä tyhjyyteen
Halusta paeta itseämme
Halusta rakastaa,
Ilman rakkautta
Halusta elää,
Ilman elämää
Ilman rakkautta,
Olemme tuntemattomia
Haamuja, varjoja
Ilman rakkautta,
Hukumme itseemme
Kuulematta sanojamme
Ilman rakkautta,
Sisimpämme itkee,
Sielumme mustuu, unohtuu
Kun unohdamme itsemme,
Unohdamme sielumme
Ja kun unohdamme sielumme
Hävitämme
Rakkautemme
Kahlitsemme vapautemme,
Syytämme itseämme,
Ruoskimme, vaadimme
Huudamme
Riepottelemme
Itsemme otteessa,
Vetelemme naruista
Kunnes lihas lihakselta,
Kaadumme sodassa
Kuinka osaisimme rakastaa
Jos epäilemme,
Epäluottavaisina
Matelemme
Muovaamme, muokkaamme
Itsestämme parempia
Vihollisina
Elämämme vilisee
Riitasoinnuissa
Taistelemme,
Koska pelkäämme laskea
Aseitamme
Elämä ympärilläni
Juoksee maratonia
Tie on täynnä kulumia
Väsyneiden jalkojemme
Jättämiä haavoja
Kun seisahdun tielle,
Pysähdyn istumaan,
Kuuntelen sointuja,
Täydellisiä lauluja
Ihmeellisiä taideteoksia
Minussa
On pelkästään värejä
Ja sinussa
Ei ainuttakaan virhettä
Jos kunnioittaisin, luottaisin
Vapautuisin
Sydämeni
Alkaisi jälleen sykkiä
Ja muistaisin jälleen
Kuinka tanssia
tinalilja
(Syvällistä)
YOU ARE READING
valkoinen seinä
PoetryElämä on kaoottista, mahtavaa, siistiä ja outoa. Joten, mun runot kans. Tää on mun epämääränen runokokoelma joka on tehty puhtaasti mun omaksi iloksi, mut ei haittaa jos löydät niist jotain kivaa.
