Taivaan rajat

Epätäydellisyyden evankeliumi:

Kristinuskosta on usein sellainen käsitys, että se vaatii ihmiseltä täydellisyyttä ja virheettömyyttä lähes jokaisella hänen elämän osa-alueellaan.
Myös sellainen käsitys on surullisen monella, että raamattu on pelkkä sääntökirja täynnä asioita mitä saa, ja ei saa tehdä.
Se on mielestäni erittäin surullinen ennakkoluulo, mutta ymmärrän silti sen alkuperän.

(Harhaluuloon raamatusta "sääntökirjana" paneudun syvällisemmin eri postauksessa!)

Ihminen itsessään on usein itselleen liian ankara, ja siksi kokee aivan absurdina ajatuksena omassa rikkinäisyydessään lähestyä jotakin niin Pyhää,
siis Jumalaa.

Niin moni vielä nykypäivänäkin elää sen lain alla, jonka Jeesus Golgatan keskimmäisellä ristillä kumosi/voitti.

Ihminen itsessään on aina ollut, ja tulee aina olemaan epätäydellinen, siis aivan jokainen meistä.
En jaksa uskoa, että yksikään meistä olisi ollut, tai edes tulisi täydelliseksi. Ja se on inhimillistä, se tekee meistä ihmisiä.
Juuri siksi Jeesus tulikin, jotta hän voisi kertoa uutta toivon evankeliumia ihmisille, ja kumota lain säädökset.

(1.Pietarin kirje 2:24-25)

(Kirje roomalaisille 8:37)

Helposti ajatellaan, että "ensin ryhdistäydyn, ja sitten ehkä lähestyn Jumalaa, kun olen siihen kelvollinen."
Ryhdistäytymisellä tässä kontekstissa on monia eri tarkoituksia.
Tässä alla muutamia esimerkkejä lukuisista mahdollisista "lähestyn Jumalaa sitten kun" ajatuksista:

•Kun olen päässyt eroon tästä riippuvuudesta..
•Kun olen saanut raha-asiani kuntoon..
•Kun osaan rakastaa itseäni ja/tai muita..
•Kun en enää kyseenalaista asioita..
•Kun minulla on tarpeeksi uskoa..
•Kun olen ehjempi..
•Kun olen rohkeampi..

...Mutta tiedäthän, että jos ajattelee jatkuvasti miten voisi olla parempi ja "enemmän pyhä" lähestyäkseen Jumalaa,
se "oikea hetki" ei lopulta koskaan tulekkaan. -Se on aivan totaalisen okei, inhimillistä, ja melkein sen jopa kuuluukin olla niin.
Sillä joskus Jumala on ainut joka meitä voi auttaa, esimerkiksi juurikin noissa yllä mainitsemissani asioissa, sekä niin kaikissa muissa asioissa mitä ikinä ihmismieli keksiikin.
-Hän on nimittäin parantamisen, eheyttämisen ammattilainen.
Hänhän on itse luonut koko käsitteen parantaminen;)

Raamatustakin käy hyvin ilmi, että Jeesus kutsui seuraajikseen erityisesti niitä, jotka tunsivat olevansa erityisen syntisiä ja keskeneräisiä.
Hänen sanomansa ei ollut tarkoitettu täydellisille, vaan juurikin niille, jotka janosivat armoa ja anteeksiantoa.

Hän odottaa että saa auttaa, ja todella tahtoo tehdä sen.

(Matteus 11:28)

Kyseisessä jakeessa Jeesus kutsuu luokseen juurkin ne, jotka ovat uupuneita ja rasittuneita, ei niitä, jotka ovat jo näennäisesti vahvoja ja "täydellisiä".
Hän lupaa antaa levon,
ja opettaa lempeyttä sekä nöyryyttä.
Tämä viesti kertoo jälleen siitä, että Jeesuksen seuraaminen on tarkoitettu jokaiselle.
Erityisesti niille,
jotka tuntevat tarvitsevansa yliluonnollista apua.
-Niille joista tuntuu, ettei kukaan tai mikään voi heitä auttaa- ettei mikään "tavallinen" ja inhimillinen apu riitä.

(Luukkaan evankeliumi 5:31-32)

Hän tahtoo ottaa taakkasi, syleillä sinua, ja lohduttaa kaikista pimeimpänä yönä.
Hän tahtoo olla se valo
sinunkin pimeääsi.

(Psalmit 139:12)

Jeesus siis ei etsi niitä,
jotka pitävät itseään täydellisinä tai virheettöminä.
Niinpä hän korostaa, että Hänen tehtävänsä on tuoda parantumista niille, jotka tietävät olevansa syntisiä/epätäydellisiä ja tarvitsevansa armoa.

Tämä tässä on niin hyvin tärkeä sanoma:
Jeesus ei hylkää ketään heidän puutteidensa, virheidensä, tai mokailuidensa vuoksi, vaan nimenomaan kutsuu heidät armonsa valoon.

Jeesuksen vastaanottavaisuutta epätäydelliselle ihmiselle kuvastaa kauniisti myös tämä raamatunjae: Johannes 6:37

Kyseinen jae vahvistaa, ettei Jeesus koskaan hylkää niitä, jotka tulevat Hänen luokseen.
Hän ei aseta esteeksi ihmisen mokia, virheitä tai heikkouksia, vaan ottaa heidät vastaan sellaisina kuin he ovat.

Sen ajan normeista poiketen, Jeesus vietti aikaa publikaanien ja syntisten kanssa, mikä sai aikansa uskonnolliset johtajat ihmettelemään.
("Publikaani" terminä kuvastaa käsittääkseni raamatun kertomuksissa yhteiskunnan hylkiöitä.)
Jeesus vastasi heille selkeästi:
(Markus 2:16-17)

Tämä osoittaa, että Jeesus ei karttanut niitä, joita yhteiskunta piti epäonnistuneina ja/tai arvottomina.
Hän nimenomaan halusi olla heidän kanssaan, tarjoten heille toivon paremmasta,
ja aivan uuden mahdollisuuden <3

Alla muutamia ihania lainauksia keventämään tunnelmaa, ja toivottavasti piristämään päivääsi :)

(Kuvat: Pinterest)