Osa 6

616 52 7
                                    

Tämä kappale kuuluu tähän tarinaan. Kuuntele se ensin niin voit lukea. Jos et pääse niin mene youtubeen ja kirjoita hakuun -> Rachel Platten - Fight song

2.5.2011

"Vanhempani ovat kuolleet, sisarukset kadonneet, ystäväni hylänneet. Tein suuren virheen. Olen väärällä polulla. Haluan palata ajassa taaksepäin ja kääntyä oikealle polulle. Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paeta, paeta kauas täältä. Kaikki on minun syytäni! Minulla ei ole ketään, minulla ei ole mitään."

23.4.2012

"En tiedä minne mennä. Olen hukassa. Olen menettänyt kaiken. Ystävät, perheeni ja myös elämäni halun. Olen majoittunut pienelle kaupungille, mutta tiedän, että minun on aika lähteä täältä. Tavoittelin unelmiani, mutta tällä tyylillä menen kauemmaksi unelmistani. Danburyssa sain hyvän alun, mutta ei kestänyt kauaa, kun oli aika paeta. Tupakka, alkoholi ja huume. Niiden takia en muista puoliakaan minun elämästäni. Olen rakentanut ympärilleni muurin suojellakseni itseäni. En usko kenenkään saavat muuriani rikottua. Aina, kun kosken johonkin tärkeään tai joku minuun, hän katoaa elämästäni ihan kuin minun kosketus ja läsnäoloni tuhoaisi kaiken "

19.6.2013

"Olen paennut viime kirjoituksestani  jo kaksi kertaa. En jaksa paeta. Tuskin he löytävät minut täältä. Tämä on iso kaupunki. Sain hämäytettyy heidät toiseen suuntaan. Oleskeltuani bussissa näen hänet. Hän saa minut tuntemaan jotakin, jotakin mitä en ole tuntenut pitkään. En osaa kuvailla tunnettani. Haluan koskettaa häntä, mutta kosketukseni voi saada hänet katoamaan ikuisesti."

Käännän sivua ja näen pelkkää tyhjiä sivuha. Siihen se loppu. Lukemalla tätä kirjaa, ymmärrän mitä hän on joutunut kokemaan elämässänsä. Hän on joutunut pakenemaan jotakin henkilöä peloissaan. Hän oli uupunut jatkuvaan pakenemiseen ja pelkoon. En saanut kirjasta tietää mitä hän oli tehnyt, jota katuu sydämmensä pohjasta. Hän haluaa aloittaa elämänsä puhtaalta pöydältä, jos hän tosissaan haluaa sitä niin haluan auttaa häntä siinä. Hänen pitää saada ensin töitä jostain. Voisin kysyä pomoltani ottaisiko hän. Uskon hänen ottavan Zaynin, mutta pitää kysyä Zayniltä haluaako hän. Hän voi asua luonani niin kauan, kun hän pääsee jaloilleensa.

Kuulen, kun eteisen ovi menee kiinni."Zayn?" Kysyn nousten sängyn reunalle. Zayn tulee oven raolle ja katselee minua, kun pidän hänen kirjaansa sylissäni.

"Mä luin tämän loppuun. Ymmärrän nyt mitä olet joutunut kokemaan elämäsi aikana.  Ja haluan sinun tietävän, että täällä olet turvassa. Ja haluan auttaa sinua." Sanon hänelle nousten sängyltäni ja ojennan kirjan hänelle. Hän katsoo kirjaa ja työntää sen takaisin.

"En tarvitse sitä enään. Saat pitää sen itselläsi." Sanoo hän katsoen silmiini. En saa sanoja suustani hetkeen. Aina, kun hän katsoo minua silmiin, hän lumoaa minut kuin transsiin.  Hänen silmänsä on ihanan ruskeat joita ympyröi tummat ripset.

"Niin, mä ajattelin, että voisit vaikka saada töitä mun työpaikalta. Voin kysyä pomoltani, jos sinulle kelpaa?" kysyn häneltä pyörittäen sormeani kirjalla.

"En halua töihin johonkin kauneushoitolaan." vastaa hän jyrkästi.

 "Kuule, työskentelen baarissa baarimikkona. Ei mikään hääppönen työpaikka ole, mutta viihdyn hyvin siellä." Sanon samalla, kun laitan kirjan kirjahyllyyni. Käännyn katsomaan häntä ja näytän hänelle merkin, että sopiiko hänelle.

"Ihan sama." Nostaa hän olkapäitään ja lähtee. Otan puhelimeni käteeni ja lähetän pomolleni viestiä. Näpyttelen viestin valmiiksi ja lähetän sen. Lähden olohuoneeseen ja näen Zaynin terassilla.

ContactWhere stories live. Discover now