''Eli tarkemmin?'' Kysyin. ''Siel on yks puisto enkä usko että sä tiiät siitä'' Razor tarkensi. Kävelin Razorin pesässä. Korjaus, melkein juoksin. Razor kovensi kokoajan vauhtia. Lopulta hän alkoi juoksemaan. ''Haluatko sä karistaa mut perästä?'' Sanoin ja otin hänet kiinni. ''Ehkäpä'' Razor sanoi vinkkaavasti. Miksi kaikki vinkkailee minulle. Otin huippunopeuteni kehiin ja kiilasin monen metrin päähän Razoriin. ''Ei oo reiluu'' Kuulin kuin Razor vinkui takanani. Yhtäkkiä Razor teki jyrkän käännöksen oikeaan. ''Miks me tänne?'' Kysyin. ''Siis se puisto on täällä'' (tuos kohas mulle tuli aivopieru ja meinasin kirjoittaa ''siis se juusto on täällä'' ... Hyvin tehty fisu) ''Aaaa'' Vastasin tyhjentävästi. Aloimme kävelemään. Matka puistoon oli kiusallista. Emme puhuneet enää sanaakaan. Lopulta pääsimme puistoon. Olimme kahdestaan. Paikka oli todella kaunis. ''Etkö sä aio sanoo mitään?'' Razor sanoi ja tulee mun eteeni seisomaan. ''Eh.. Siis tää on vaan niin kaunis paikka'' Sanon hieman punastuneena. ''Okei.. Tiiäks että oot ihan tomaatin värinen?'' Razor sanoi kun näki naamani. Peitin naamani heti käsillä. ''Sä et nähny mitään!'' Nauroin samalla. Otin käteni pois naamaltani toivoten että punastus olisi kadonnut. Razor hymyili leveästi. Punastuin taas, kovemmin kuin äsken. Lähdin karkuun nauraen. ''Ama, odota!!'' Razor huusi ja lähti peräääni. Juoksentelimme jonkun aikaa puistoa ympäri. Lopulta pysähdyin hengästyneenä. ''Miks sä lähit juoksemaan'' Razor kysyi ja tuli viereeni. ''En mä haluu että sä näät kun oon tomaatti :c'' Vastasin hihittäen. Yritin tasoittaa hengitystä. Katsoin maahan, siellä oli muurahaisten polku. Ne kantelivat jotain neulasia kekoon. Tai ei, nyt ne suuntaa minun kenkiin. Kiljaisin ja lähdin taas juoksuun. ''Mitä ihmettä Ama? Ne on vain muurahaisia'' Razor katsoi ihmeissään minua. Nauroin taas. Miksi joka ikinen sana minkä Razor sanoo saa mut nauramaan? Pysähdyin ja yritin ihan oikeasti pysyä paikallani. Minua hengästytti ihan tosissaan. ''Mennää tohon penkille '' Razor ehdotti. Nyökkäsin. Menimme istumaan puiselle penkille puiston laidalla. Razor otti minut kainaloonsa. Olin aluksi ihmeissään ja halusin pois mutta sitten painaudin häneen. Tuntui jotenkin hyvältä olla siinä. Jotenkin turvalliselta.
