Katumus

148 15 1
                                    

Kyynelten tulviessa kasvoilleni sinä keinutit minua hiljaa syleilyssäsi. Elämän haudatessa minut loputtomaan murheiden mereen sinä kuiskasit lohdutuksen sanoja korvaani. Tuntiessani oloni olemattomaksi ja turhaksi sinä sait minut vakuutettua siitä, että minä olin sinulle kaikki, koko maailma. Mutta minä en uskonut sinua. Työnsin kätesi pois ympäriltäni, suljin korvani sinun sanoiltasi, ja jatkoin murheissani kylpemistä.

Ja nyt, vuosienkin jälkeen, sinä seisot siinä, surullinen hymy kasvoillasi, etkä suostu antamaan periksi. Kun minä käyttäydyin välinpitämättömästi ja työnsin pois ainoan ihmisen, joka minusta välitti, sinä jatkoit taisteluasi ja palasit luokseni aina uudelleen.

Ja nyt, vuosienkin jälkeen, en vieläkään osaa katua.

Ja pian, sinä lopulta annat periksi. Tiedän sen, ja vaikka vakuutan itselleni sen olevan samantekevää, minä tiedän, että se tulee sattumaan. Tiedän, että silloin osaan katua. Tiedän, että silloin kadun kaikkien niiden vuosien edestä.

Minä voin vain toivoa, että kun sinä lähdet, minä viimein ymmärrän. Toivon, että ymmärrän, miten sinä olet minua rakastanut kaikki nämä vuodet. Ja minä toivon, että minä ymmärrän, että tämä oli kaikki mitä ikinä olisin voinut toivoa, ja että minä ymmärrän, että tämä kaikki liukuu sormieni välistä upoten allani levittyvään murheiden mereen muiden unelmieni seuraksi. Ja minä toivon, että ymmärrän sinun olevan ainoa ihminen, jota olen koskaan todella rakastanut.

Ja kun sinä lähdet, minä tiedän, etten kestä sitä enään. En kestä itseäni, en elämää, enkä sitä, että sinä lähdit. Mutta sinä tulet tekemään päätöksesi, ja sinä jätät minut yksin, sillä et voi pakottaa minua välittämään. Sinä tiedät, että minä opin katumaan vasta sitten, kun on liian myöhäistä, ja tiedän, että se katumus tulee musertamaan minut.

Ja silloin minä tulen kysymään itseltäni:

Mitä olen mennyt tekemään? Olen nähnyt, kuullut ja kokenut, mutta silti en ota oppiakseni.

Mitä olen mennyt tekemään, minä tulen kysymään itseltäni, kun punainen lammikko jalkojeni juuressa suurenee ja silmäni sumenevat.

Viimeiset ajatukseni tulevat olemaan täynnä katumusta siitä miten olen sinua satuttanut, mutta myös helpotusta, sillä minä en enään ikinä joudu satuttamaan sinua uudestaan.

Naabot mo na ang dulo ng mga na-publish na parte.

⏰ Huling update: Aug 28, 2019 ⏰

Idagdag ang kuwentong ito sa iyong Library para ma-notify tungkol sa mga bagong parte!

I love you (as in "goodbye")Tahanan ng mga kuwento. Tumuklas ngayon