"Vitun luuseri, ei kukaan sua halua", Harry sanoi ja tönäisi Niallia hartioista voimakkaasti taaksepäin. Niallin poskille valui kyyneleitä, ja hän yritti pyyhkiä niitä pois.
"Nyt se jo itkeekin, kuin säälittävä", Harryn sanoi ja nauroi räkäistä nauruaan joidenkin kaveriensa kanssa. Niall niiskaisi ja lähti kävelemään pois. Hän tunsi kuitenkin käden olkapäällään, ja -
Niallin puhelimen jatkuva kilahtelu herätti hänet unesta. Ei hän tosin halunnut edes nähdä tuota unta. Niall näki vieläkin unia siitä yöstä. Hän huokaisi ja otti puhelimensa käteensä yöpöydältä. Hän sokaistui näytön kirkkaudesta hetkeksi, mutta pian näki kuitenkin kunnolla. Hän avasi Harryltä saamansa viestit.
Harry: Mä ajattelen sua
Harry: Niall mulla on niin ikävä sua
Harry: Mä toivon et sä vaan olisit täällä mun vieressä ja me voitais halailla
Harry: Mä haluisin nukahtaa sä mun käsivarsilla
Harry: Sä oot niin pieni
Harry: Ja sulonen
Niall: Harry pls älä
Harry: Mitä?
Niall: Älä kerro mulle mitään tollasta, se saa mut katumaan meiän eroa
Harry: Eksä kadu sitä?
Niall: En
Harry: Miiiiks?
Niall: Sä olit kusipää
Harry: Sä tiiät et mä en tarkottanu sitä mitä mä sanoin ja mä olin sillon ihan kaatokännissä
Niall: Alkoholi ei oo mikään syy
Niall: Ja miks helvetissä sä oot hereillä viideltä aamulla
Harry: Heräsin vaa enkä saanu unta
Harry: Voitaisko me oikeesti jutella asioista kasvotusten?
Niall: ...
Harry: Jooko
Niall: Fine. Viikon päästä perjantain
Harry: Jes missä?
Niall: Sä päätät
Harry: Okei mä tekstaan sulle sit myöhemmin mihin me mennään :)
--
Harry: Niall sun täytyy auttaa mua
Harry: Niall
Harry: Apua
Harry: Niall mä kuolen muuten
Niall: No mikä nyt on?
Harry: Mä leikkasin puukolla mun sormiin
Harry: Ja ne vuotaa verta
Harry: Paljon
Harry: Mä pyörryn jos mä katon
Niall: Ok mä tuun käymään
--
Niall: Järkevää pitää ovi lukossa kun joku tulee auttamaan sua :))
Harry: Mä tuun
--
Harry avasi Niallille oven ja astui muutaman askeleen taaksepäin. Harry vilkaisi sormiaan kyyneleet silmissä. Niistä vuosi vieläkin heikosti verta.
"Näytä niitä mulle", Niall sanoi ja otti Harryn kädestä kiinni. Hän lähti ohjaamaan Harryä ruokapöydän viereen. Harry sulki silmänsä ja hengitti syvään, ettei vaan pyörtyisi.
"Sä selviit ihan pelkillä laastareilla", Niall sanoi ja nousi pöydästä. Hän lähti hakemaan Harryn kodinhoitohuoneesta laastareita. Niall tunsi kämpän kuin omat taskunsa. Niall palasi kaksi laastaria kädessään takaisin keittiöön.
"Sattuuks se?" Harry kysyi Niallilta. Niall nosti katseensa hetkeksi Harryn silmiin, mutta siirsi sen nopeasti takaisin Harryn sormiin.
"Vähän se voi nipistää", Niall sanoi ja pyyhki paperilla verta pois. Hän laittoi laastarit paikoilleen ja katsoi Harryä silmiin.
"Voinks mä suudella sua?" Harry kysyi Niallilta. Niall nojautui eteenpäin sen merkiksi, että he voisivat suudella. Juuri ennen kuin heidän huulensa koskettivat, Niall vetäisi itsensä kauemmas ja ponkaisi pystyyn.
"Mä en voi tehdä tätä, mä en voi tehdä tätä", Niall mumisi itselleen.
"Ehkä mä vaan lähden", Niall sanoi ja katsoi pahoittelevasti Harryä. Harry näytti pettyneeltä ja nyökkäsi pienesti. Niall lähti ulos Harryn talosta ja ajoi autollaan pois.
//uus luku ehkä huomenna, mut luultavasti viimeistään sunnuntaina :)
YOU ARE READING
This is us || N.S
FanfictionNiall: Sä erosit musta, jätä mut rauhaan. Mä oon siirtyny eteenpäin. Harry: Mut mä rakastan sua - Puoliks tekstiviestitarina ja puoliks ei.