Lifesaver || Larry

luku 2

*skip maanantaihin*

Herätyskelloni soi klo 7:11. Menen kahdeksaksi kouluun. Laitan päälleni kollarit ja t-paidan. En halua hillua pelkissä boksereissa, kun siskoni on kotona.

Kävelen alakertaan ja otan jääkaapista appelsiinimehun, margariinin ja juuston. Kaadan mehua lasiin ja teen leivän. Sitten laitan tarvikkeet takaisin paikalleen. Istun pöydän ääreen ja syön leipääni.

Yläkerrassa pauhaa musiikki. Siskoni meikkaa. Gemma huudattaa musiikkia aina, kun hän meikkaa. Kuulostaa ihmeelliseltä, mutta se on totta.

Kun saan syötyä menen takaisin yläkertaan. Avaan vaatekaappini ja valitsen vaatteet. Puen shortsit ja mustan nappipaidan sekä pistän pääni ympärille huivin. Laitan vielä mustan rannerenkaan ja mustan kellon. (Kuva mediassa)

Otan reppuni ja pakkaan sinne koulukirjat, joita tänään tarvitsisin. Pakkaan mukaan myös penaalin, aurinkolasit, avaimet ja lompakon. Puhelimen laitan taskuuni.

Kello on 7:48. Pitäisi varmaan lähteä. Meiltä kävelee koululle noin 10 minuuttia, riippuen kävelytahdista. Puen mustat, lyhytvartiset Converseni ja lähden kävelemään kouluun.

Saavun koulun pihaan. "Kattokaa, hintti tuli!", joku poika huutaa jostain. En välitä. "Tapa ittes, vitun hintti! Ei tollasen fagotin kuulu elää!", joku huutaa. Tuo sattuu sydämeen. En kuitenkaan anna kyynelten valua poskilleni. Sitten tunnen jonkun osuvan kovaa vatsaani. Taitun kaksinkerroin sen aiheuttamasta kivusta. Kyyneleet valuvat ulos silmäkulmistani. Lähden juoksemaan vessoille. "Juokse vaan vessaan itkemään, vitun homo!", joku huutaa ja hänen porukkansa nauraa.

----

Olen itkenyt vessassa varmaan 20 minuuttia. Kuuntelen onko vessoilla ketään. Ei näemmä. Tulen ulos vessakopista ja katson itseäni peilistä. Silmäni ovat ihan punaiset itkemisen jäljiltä. Nostan hieman paitaani. Keskellä vatsaani on iso mustelma. Lähden kuitenkin tunnille kuivattuani silmäni.

"Mr. Styles, myöhässä, taas.", matikanmaikkani Mrs. Lund sanoo. Hän päästää minut kuitenkin sisälle. Menen istumaan omalle paikalleni kakkosriviin ikkunan viereen. Opettaja selittää luokan edessä jotain monikulmion kulmien yhteenlasketusta asteluvusta. Arvatkaa vaan ymmärränkö mitään. En.

----

Kävelen ulos äidinkielen luokasta. Nyt ruokailuun. Otan linjastolta ruokaa. Tänään on kanaa ja riisiä. Otan myös vettä. Menen vakkaripöytääni. Se on yhdessä nurkassa oleva neljän hengen pöytä. Siinä ei ikinä istu kukaan muu.

Syön ruokaani rauhassa ja katselen välillä ympärilleni. Kohtaan katseellani merensiniset silmät. Nuo tuijottavat minua, minä niitä. Käännän pääni pois. Katson kuitenkin pian takaisin. Tuo poikahan on kuin enkeli. Tuolla on niin kauniit kasvot, lumoava hymy, söpöt hieman sekaisin olevat hiukset ja niin ihanat merensiniset silmät.

Huomaan, että hän istuu suosittujen pöydässä. Ai niin, meidän koulussamme on neljä "ryhmää": suositut, kovikset, tavikset ja nörtit. Minut luetellaan taviksiin.

Pian mietiskelyhetkeni keskeyttää päähäni valuva vesinoro. "Moi hintti", yksi kiusaajistani, kovisryhmästä kaataa vetensä päähäni.

Vien astiat niille tarkoitetulle paikalle ja kävelen vessoille. Menen vessakoppiin ja otan paitani pois. Kuivaan hiuksiani hieman siihen ja laitan sen takaisin päälleni. Paita kuivuu kuitenkin nopeasti nyt, kun on alkusyksy ja vielä lämmin.

----

Pääsen koulusta ja lähden kävelemään kotiin. Tänään on hyvä päivä. Tai ainakin siitä tulee hyvä. Nimittäin tänään Niall tulee serkuilleen tänne Lontooseen. Jes! Pääsen näkemään tuota pitkästä aikaa. Hän viipyy serkuillaan kolme päivää.

Kello on 14:15 kun olen kotona. Pääsin koulusta siis klo 14:00. Niallin juna on Lontoon asemalla klo 14:45.

Istun olohuoneen sohvalle ja syön banaania, lempihedelmääni. Teen läksyt ja kuuntelen musiikkia.

Kello on 14:32. Lähden kävelemään asemalle Niallia vastaan. Hän tulee meille iltapäiväksi.

----

Olen juna-asemalla. Kello on 14:43, Niallin junan pitäisi tulla pian. Ai, nyt se tuli. Katselen ihmismassaa, joka lipuu ulos junasta. Etsin katseellani Niallia.

Pian näen tuon tekoblondin ystäväni ja nousen penkiltä. Teemme miehekkään halauksen. (you know, käden puristus, rinnat yhteen, selän taputus.) "Moi Hazza, pitkästä aikaa!", tuo moikkaa minua. "No moi Neil. Mitä kuuluu? Menikö matka hyvin?", kyselen. "Hyvää ja hyvin.", Niall vastaa ja naurahtaa.

----

Olemme nyt meillä. Niall vie laukkunsa huoneeseeni ja tulee luokseni alas. "Mitä tehään?", kysyn tekoblondilta. "En mä tiiä. Pelataaks vaikka pleikkaa?", tuo sanoo ja virnistää. "Okei. Fifaa?", kysyn Niallilta. "Joo!", tuo hihkaisee innoissaan ja juoksee olohuoneeseen. Onneksi äiti ja Gemma ovat muualla.

----

Kahden tunnin pleikkasession jälkeen päätämme tehdä ruokaa. Onneksi äiti on opettanut. Teen meille pastaa ja jauhelihakastiketta. Niall tekee salaattia. Tuo viiltää veitsellä sormeensa pilkkoessaan tomaatteja. Etsin ensiapukaapistamme laastarin ja laitan sen hänen sormensa ympärille.

Pääsemme vihdoin syömään. Niall lappaa jo toista lautasellista ruokaa suuhunsa kun itse vasta olen ensimmäisen lautasellisen puolessa välissä. Tuon vatsahan on pohjaton. Kaikkihan sen tietävät.

Saimme syötyä. Nyt kiipeämme ylös katsomaan elokuvaa. Otan koneeni ja avaan Netflixin. Selaamme elokuvia. "Hei, katotaan toi!", tuo hölmö, tekoblondi ystäväni huudahtaa. "Okei.", vastaan naurahtaen tuolle hölmölle.

----

Leffa päättyy ja suljen tietokoneeni. En katsonut sitä kyllä melkein ollenkaan. Mieleni harhaili koko ajan siinä sinisilmäisessä ruskeaverikössä. Tuo jätkä saa jo nyt sukat pyörimään jaloissani, vaikka en tiedä hänestä mitään. Voi, kun saisin joskus tutustua tuohon sydämmensulattajaan. "Mut tullaan hakemaan 5 minan pääst.", Nial ilmoittaa. "Okei.", sanon.

Niall lähti juuri. Äiti ja Gemma tulivat kotiin. Nyt istumme pöydän ääressä syömässä iltapalaa. "No olikos teillä tänään kivaa?", äitini kysyy. "Joo.", vastaamme Gemman kanssa yhtä aikaa. Alamme nauraa.

----

Istun sängylläni. Suoritin juuri äsken kaikki iltatoimeni. Piirrän taas. Tällä kertaa käsiä, jotka muodostavat äärettömän merkin. Kun saan tuon "taideteokseni" valmiiksi, kaivaudun peittoni alle. Nukahdan levollisesti, miettien niitä ihania merensinisiä silmiä.

Juu eli tässä toinen luku. Toivottavasti tykkäsitte.

Kommenttia vaan tulemaan. Palautetta, mietteitä, mielipiteitä.

Nähään sit ens luvun parissa.

Puss <3