luku 6

345 31 3
                                    

"Louis! Älä!", kiljun, kun tuo kutittaa minua meidän istuessa sohvalla. Louis vain nauraa ja kutittaa minua samalla. "Hei pojat. Voisitte varmaan olla vähän hiljempaa? Lottie lukee ranskan valtakunnalliseen.", Jay sanoo tullessaan keittiöstä. "Joo, sori.", Louis sanoo ja irroittaa sormensa minusta, vihdoinkin.

----

"Äiti laitto viestiä, että pitää tulla syömään. Joudun lähtee.", sanon tuolle. "Mä saatan sut. Ollaan muutenkin menos jätkien kaa potkii palloo.", Louis sanoo. Menemme molemmat laittamaan kengät jalkaan ja lähdemme meille.

"Nähdään huomenna Hazza.", Louis sanoo ja pussaa minua nopeasti kotini ovella. "Moikka!", sanon kun tuo lähtee.

----

"Harry! Voisitko käydä kaupassa? Maito on loppu.", äiti huutaa alakerrasta. Juoksen alakertaan. "Joo, voin mä mennä.", sanon ja puen kenkiä. "Kiitos kulta!", äiti sanoo.

"Se tekisi 80 senttiä.", sanoo punatukkainen, nuori naismyyjä kassan takaa. Ojennan rahat tuolle ja lähden kotiin.

Matkalla kotiin näen kiusaajani. Toivon, etteivät he huomaisi minua. Pian kuitenkin yksi heistä huomaa minut ja he tulevat luokseni. "Mitäs hintti täällä? Eiks tollasten rääpäleitten pitäis olla kotona tähän aikaan?", yksi sanoo. "Mitäs sulla täällä on?", toinen sanoo ja jatkaa, "Maitoa. Lähettiks äiti kauppaan? Oi, kun söpöä." Sitten tuo sama tyyppi heittää maidon jonnekkin. Muut nauravat. Joku kaataa minut maahan. Tunnen potkuja vartalossani. "Hei! Lopettakaa!", tuttuakin tutumpi ääni huutaa jostain läheltä. Louis.

"Nyt loppu tai mä soitan poliisit!", Louis huutaa ja jatkaa, "Teillä ei oo mitään oikeutta tai syytä kiusata Harryä tai ketään muutakaan! Painukaa hiiteen!" Kiusaajat kaikkoavat ympäriltäni ja Louis juoksee luokseni. "Voi Haz! Mä vien sut kotiin.", Louis sanoo ja ottaa minut vahvoille käsivarsilleen.

----

Louisin näkökulma

Saavun Harryn talolle. Painan ovikelloa ja odotan että joku tulisi avaamaan. Pian Anne tulee ovelle ja henkäisee. Vain yksi sana riittää ymmärrykseen. "Kiusaajat.", sanon. Anne päästää meidät sisälle. "Onhan se okei että jään teille yöksi?", kysyn Annelta. "Tietenkin.", tuo sanoo ja ottaa kengät sylissäni olevan Harryn jaloista. Potkin myös omat kenkäni pois ja kiipeän yläkertaan, Harryn huoneeseen. Lasken tuon sängylle ja peittelen hänet. Istun hänen viereensä ja alan laulaa.

Harjaa.
Harjaa sun hampaat.
Just nyt et voi mitään muutakaan.
Suihkuun.
Mene suihkuun.
Paha päivä pois pitää puhdistaa.

Välillä ihminen on toivoton, liikaa kokenut.
Kehosi hengästynyt, kaipaa vain unta pelastavaa.

Rauha rakkaani nuku vaan.
Valvon sun unta, vartion sinua.
Aarteeni nuku vaan.
Ei ole huolta, suojelen sinua.
Aamulla jutellaan.
Rauha rakkaani nuku vaan, nuku vaan.
Mä vartion sua.
Rauha rakkaani.

Vahvaa.
Leikkikööt vahvaa.
Ne, jotka pystyy surun kätkemään.
Muistaa.
Sun täytyy muistaa,
et mulle sun ei tarvii esittää.

Rauha rakkaani nuku vaan.
Valvon sun unta, vartion sinua.
Aarteeni nuku vaan.
Ei ole huolta, suojelen sinua.
Aamulla jutellaan.
Rauha rakkaani nuku vaan, nuku vaan.
Mä vartion sua.

Välillä ihminen on toivoton, liikaa kokenut.
Kehosi hengästynyt, kaipaa vain unta pelastavaa.

Rauha rakkaani nuku vaan.
Valvon sun unta, vartion sinua.
Aarteeni nuku vaan.
Ei ole huolta, suojelen sinua.
Aamulla jutellaan.
Rauha rakkaani nuku vaan, nuku vaan.
Mä vartion sua.

Rauha rakkaani.
Rauha rakkaani nuku vaan, nuku vaan.
Mä vartion sua.
Rauha rakkaani.

Harry nukahti. Menen hänen viereensä ja kääriydyn peittoon.

*Aamulla*

Herään ennen Harryä ja talsin alakertaan. Teen Harrylle aamiaisen. Laitan aamupalan tarjottimelle ja vien sen yläkertaan. Lasken tarjottimen Harryn yöpöydälle. "Harry", sanon hiljaa. Ei liikahdustakaan. "Harryyy", sanon hieman kovempaa. Poika ei hievahdakkaan. Pussaan tuon nenänpäätä. "Mitä? Joo oon ihan hereillä.", Harry sanoo unenpöppöröisenä ja hieroo silmiään. Nauran tuolle ja hymyilen leveästi. "Sun nauru on ihanin asia maailmassa.", Harry sanoo yhtäkkiä. Punastun. "Tein sulle aamupalaa.", sanon ja nostan tarjottimen Harryn jalkojen päälle tuon istuessa sängyllä. "Nam!", Harry sanoo ja lipaisee huuliaan. Tuo ottaa kiinni leivästä, jossa on juustoa, leikkelettä, salaattia ja tomaattia.

----

Harry on saanut vihdoin syötyä. Nyt vain istumme sylikkäin hänen sängyllään. "Tiedätkö mitä?", sanon. "No?", Harry kysyy. "Sun huulet maistuu ihan mansikalta.", sanon ja yhdistän huulemme rakastavaan ja pitkään suudelmaan. Irtaannumme vasta, kun meidän tarvitsee saada lisää happea. "Sun huulet maistuu mintulta.", Harry tokaisee ja naurahtaa.

Anteeks taas kun en oo pitkään aikaan päivitelly.

Meil oli kahtena viime viikkona yhteensä 6 koetta ja sitä ennen ei vaan yksin kertaisesti ollut inspistä.

Ens luvun alussa tulee suht iso aikahyppy. Toivottavasti ei haittaa.

Laittakaa kommenttii, että mitä piditte.

Mut se olis ens lukuun.
Moi moi.

Puss <3

Lifesaver || LarryWhere stories live. Discover now