Chapter 4

573 56 8
                                    

Välitunti on jo loppunut aikoja sitten, mutta minä silti istuin puisella penkillä katse maassa ilman mitään muita häiriön tekijöitä, kunnes kuulin jostain huutoa. Joku tuntematon huusi nimeäni.

"Amanda Sherry!" Kuului huuto aika kaukaa, mutta muutaman minuutin jälkeen pari valkoisia Niken lenkkareita ilmestyi eteeni ja no olihan siinä myös silloin ihminenkin joka käveli niillä kengillä, mutta en vain vielä ollut katsonut kuka tai miltä hän näyttää. Mutta kengistä päätellen varmaankin poika, teinipoika.

Nostin katsettani maasta tekoblondiin poikaan, joka oli kieltämättä aika söpön näköinen, mutta toisaalta hän myös näytti hieman nörtille..

"Sinä taidat olla Amanda Sherry?" Poika kysyi ihanalla irlantilaisella aksentilla. Hän hymyili minulle hiukan, mutta minun oli aika vaikeaa saada hymyä kasvoilleni sillä en ollut hymyillyt todella pitkään aikaan.

"Juu.. ja sä oot?" Kysyin pojalta, joka salaman nopeasti ojensi kätensä kohti minua kätelläkseen minua.

"Niall Horan, olen samalla luokalla kanssasi.." Poika sanoi ja hymyili minulle entistä enemmän. Otin kiinni Niallin kädestä ja ravistin sitä. Poika vaikutti aika mukavalle, vaikka hän ei olekkaan ihan samanlainen kuin muut kaverini Suomessa.

"Aa.. okei. Mutta miksi etsitkään minua?" Kysyin ja vedin käteni pois pojan kädestä. Poika istui penkille vähän matkan päähän minusta.

"Siis opettaja lähetti minut etsimään sinua, koska lähdit niin äkisti pois", Niall selitti. Kaikki alkoi siinä vaiheessa valjeta minullekkin.

"Sä oot siis sen mummon käskyläinen.." ajattelin vahingossa ääneen. Peitin kädellä suuni heti sen jälkeen kun tajusin mitä olin juuri mennyt sanomaan.

"No voisihan sen niinkin sanoa.." Niall naurahti huvittuneena. Huokaisin mielessäni helpotuksesta, sillä en haluaisi mitään ongelmia heti kun muutan tänne.

"No juu.. mä luulen, että tää päivä on pulkassa mun osalta", sanoin ja nostin reppuni maasta ja nousin seisomaan lähteäkseni kävelemään takaisin kotiini, vaikka siitä tuleekin kivulias matka sillä minulla on vieläkin ne samat korkokengät kuin aamulla. Niallkin nousi seisomaan ja katsoi minua huvittuneena.

"Haluutko sä kyydin?" Hän kysyi minulta ja katsoi kenkiäni. Minäkin katsoin niitä säälivästi, sillä en todellakaan haluaisi pilata niitä kävelemällä täällä Englannin sateisessa ilmastossa ja niinkuin ehkä arvaattekin jo niin täällä oli satanut kaatamalla ensimmäisen tunnin alkaessa. Joten nyt kaikki kadut lainehtivat vedestä.

"Se kuulostaa hyvälle idealle", sanoin ja seurasin Niallia hänen autolleen. Se oli mersu, joten Niallin täytyy olla hyvin rikkaasta perheestä, mutta en kuitenkaan jaksanut udella asiasta sen enempää vaan istuin muitta mutkitta sen apukuskinpaikalle.

Matka ei tadellakaan ollut hiljainen, sillä Niall laittoi jotain räppiä täysille soimaan. Sain varmaan sydänkohtauksen kun Niall varoittamatta laittoi musiikin soimaan. Hän itse asiassa laittoi musiikkia hiljemmalle vasta kun tajusi ettei tiedä missä asun.

"Tosiaan en kysynyt missä asut?" Niall kysyi naurahtaen tyhmyydelleen.

"Se taisi olla.. joku.. Windston street (keksin nimen päästäni)?" Sanoin kysyvästi. En tiedä miksi, mutta Niallin ilme kirkastui heti ja hän lähti ajamaan holtittomasti kohti kotiani. Voisin jopa sanoa, että Niall on huonoin näkemäni kuski ja se on paljon, sillä olen ollut useasti kaikkien juoppojen ja yms. kyydissä eikä yksikään heistä ikinä ollut ajanut niin läheltä ojaa kuin Niall. Niall painoi kokoajan kaasua eikä näyttänyt hirveästi katselevan eteensä. Puristin rystyset valkoisena mersun nahkaisia penkkejä enkä ollenkaan olisi ihmetellyt jos kynteni olisivat menneet niistä läpi. 

"Tiesitkö, että mä asun samassa rakennuksessa kuin sä?" Niall sanoi vain hetkeä ennen kuin olimme kerrostaloni pihassa. 

"En.." Miten hän kuvittelee minun tietävän sen jos olen asunut täällä vajaan päivän? Nousin ylös autosta ja ennenkuin laitoin oven kiinni niin Niall huudahti vielä jotain

"No nyt ainakin tiedät joten.. törmäillään", Niall huikkasi ja minä nyökkäsin tuolle ja syljin hänen autonsa oven, jolloin hän kaasutti takaisin kohti koulua.

En tiedä miksi, mutta Niallissa on jotain joka kiinnostaa minua.. hän ei ole opettajan lellikki, sillä silloin hän ei olisi lähtenyt viemään minua kesken koulupäivän kotiin. Niallissa on jotain aivan uutta minulle tai ainakin osittain.. Mutta toivottavasti nyt kun asun samassa talossa niin saisin vähän tietoa edes tuosta mukavasta salaperäisestä tekoblondista.


Mitäs ootte mieltä? Laittakaa kommentteja! <3

New Life, New Rules (N.H Fanfic In Finnish)Donde viven las historias. Descúbrelo ahora