The Angel Inside Me

Se tapa

//Lyhyt aloituskappale, tulevista kappaleista tulee pidempiä. //

Dean haukkasin palan mehukasta kirsikkapiirakkaa suuhunsa ja klikkasi tietokoneensa enter- näppäintä. Hän hidasti pureskeluaan nähdessään ruudulle läsähtäneen uutisen.

"Hei Sammy! Uskoakseni meillä on keikka. Mies löydetty roskakatokselta kuolleena, ei sydäntä", Dean nosti katseensa veljeensä. Sängyltä kuului tasaista tuhinaa. Dean pyöräytti silmiään ja hiipi Samin viereen kera puhelimensa. Napin painalluksella Deanin puhelin alkoi soittamaan AC/DC:n TNTtä. Sam säpsähti pystyyn ja pyyhkäisi sylkeä poskeltaan. Sam murahti närkästyneenä ja pyysi Deania sulkemaan sen mekastuksen.
"Mitä? Sanotko, että AC/DC on huonoa? Ei pidä paikkaansa! Mutta siis asiaan. Meillä on keikka Oak Lawnissa, Illinoisissa. Ehkä ihmissusi", Dean seposti syödessään piirakan jämiä. Sam nousi sängystä ja venytteli.
"No eiköhän me sitten mennä. Oletko valmis?" Sam kysyi ja hörppäsi pahvimukista kahvia. Hän kuitenkin irvisti, kylmä kahvi ei ollut kovin maittavaa.

Mustan Impalan moottorin hurina ja ohi vilisevät maisemat olivat kummallekin arkipäivää. Veljekset pelastamassa ihmisiä ja metsästämässä otuksia. Dean höyrysi jo kolmatta päivää siitä, että Casia ei ole näkynyt.
"Cas on varmaan vain hoitamassa omia asioitaan. Jos tarvitsisimme häntä, kyllä hän olisi täällä", Sam yritti vakuuttaa Deania.
"Oletko sinä huolissasi Casistä? Tiedäthän, kyllä hän pärjää itsekseenkin. Onhan hän sentään enkeli", Sam lisäsi vielä perään. Dean vilkaisi Samia sivusilmällä ja aukaisi suunsa sanoakseen jotakin.
"Ei sittenkään mitään. Anna olla", Dean murahti. Sam katsahti Deaniin hieman hämillään, mutta pudisti kuitenkin vain päätään ja sulki suunsa.

Hetken päästä Sam kuitenkin aloitti taas. Hän ei pystynyt olemaan hiljaa.
"Se tapa, jolla katsotte toisianne. Se on ihan uutta minulle. Oletko varma, että sinulle ei ole kerrottavaa?" Sam virnisteli. Deanin päässä kiehui.
"Voisitko nyt vain olla hiljaa, mikään puheistasi ei pidä paikkaansa!" hän huusi pikkuveljelleen.