Korvissa kohisee
Olen veden alla
Syvällä
Pinnan alla
Ei ole muita
Ei ole muita kuin minä
Kellon tikitys palauttaa pinnalle
Ei
Ihmisen puhe palauttaa pinnalle
Ei
Korvissa vinkuu
Paine-ero
Ihmiset lähtevät
En halua liikkua
Liikun virran mukana
Ihmisvirran
Kävelen
Mutta en liiku
Olen valveunessa
En halua näin
Haluan pinnan alle
Sinne jossa olen oma itseni
Omassa kuplassani
Kuplassani veden alla
Älä puhkaise kuplaani
Se on ainut paikka jossa olen turvassa
Turvassa itseltäni
YOU ARE READING
Itsetuhoisuuden käsikirja
PoetryRöökari,alkoholisti,ihmisvihaaja...nimikkeitä kyllä löytyy Ei ihan sen kilteimmän naapurintytön säälittäviä ajatuksia elämästä (ja miksei kuolemastakin) Mun värikynät vietiin pois,Siks mun elämä on nii mustavalkoista.
