TÄÄ TARINA ON SITTE ENITEN EHKÄ LOUISIN NK. MUTTA, LETS START. ❤
[Louisin nk.]
Nyt on se saatanan päivä, kun joudun lähtemään kotoa. En toki ole vielä täysi-ikäinen. Enkä juoksemassa pointojen perässä. Minä nimittäin joudun laitokseen. Asia ei olisi edes puoliksikaan niin paha, jos en olisi sokea. Opin juuri kotini ulkoa, mutta nyt jo lähden."Louis. Kyytisi lähtee aivan pian!" Äitini huuti alakerrasta. "Mites nää mun saatanan laukut!?" Huusin. Äitini tulee huoneeseeni ja huokaisee. Kävelen eteiseen ja laitan ainoat jäljellä olevat kengät jalkaani. Huokaisen syvään ja kävelen autolle. Oli aika hyvästellä kaikki vanha ja kääntää katse eteenpäin.
En tiedä missä vaiheessa nukahdin, mutta perille päästyämme äitini herätti minut. "Herää Louis. Olemme perillä." Tuo vain sanoi. Huokaisen syvään ja astun ulos autosta. Laitan mustat aurinkolasini päähän ja pyydän äitiäni tuomaan laukkuni.
Kävelimme ovelle, tai siis minä kävelin ensin ovea päin. Info pisteellä kuulen kimeän nais äänen kysyvän. "Mikä on nimesi??" Tuo oli rasittava ääni. "Louis Tomlinson" vastaan. "Huoneesi numero on 372. Sinulla on huonekaveri nimeltä Zayn Malin" huokaisen ja mutisen hiljaa, ettei muut kuule. "No vittu se numerohan keroo vitun paljon, jos en ees voi jumalauta nähä koko saatanan ovea."
Äitini saattoi mimut ovelle. "Joo äiti. En tartte sun apuu enää." Tokaisin samalla kun koputin oveen. Kuulin oven aukeavan. Äitini saattoi minut huoneeseen jolloin ärähdin. "Jumalaita äiti! Voitko jo mennä! Oot auttanu jo tarpeeks! Mä osaan elää omaa elämääni!" Kuulen huokauksen askelia ja oven menevän kiinni.
"Eli siis sä oot kai se uus tyyppi. Mikä sun nimi on?" Tuo kai Zayn sanoo. "Mitä vittua sulle kuuluu kuka mä oon?" Tiuskaisen. "No vittu anteeks. Halusin vaa tutustuu." Tuo tokaisee. "Louis Tomlinson" sanon vain. "Kiva nimi ite oon Zayn Malik" tuo vastaa. Aloin miettiä jotain mitä sanoa. "Tyypil on cool tyyli" tuo toteaa. "Kiva. Ite en tiiä milt näytän. Minkä värinen paita mul on?" Kysyn hämilläni. "Musta. Ja mitennii et tiiä?" Tuo sanoo hämillään. "Aa. Nii siis mä oon sokee" totean suoraan. "No se selittää kaiken. Pian tuli outo hiljaisuun.
***
Nyt oli ruoka-aika. Niistä piti kuulemma pitää täällä kiinni, jos ei tultu syömään oikeaan aikaa sinyt raahattiin syömään. Ruokalassa Zayn ohjasi minut pöydän ääreen. Pian hän toi ruokaa minulle ja sanoi. "Siinä on nuudelia, kana kastiketta, maitoa ja jälkkäri keksi. Onks se okei?" Tuo kysyy. Minä vain nyökkään.
"HARRY, LIAM TULKAA TÄNNE!" Zayn huutaa ja minä säikähdän äkillisestä kovasta äänestä. Pian kuulen kaksi uutta pojan ääntä. " kukas tää sun uus frendis on Zen?" Joku kysyi. "Liam älä huoli. Se on mun uus kämppis Louis" tuo tokaisee. Näykkään vain ja jatkan syömistä. "Tiesitkö, et oot.iha vitun söpö?" Joku sanoi. "En. Mietin vaa aina kuinkakohan rumalt näytän. Must vaa tuntuu, et oisin saatanan läski" tokaisen pokkana. "Kuinni et tiiä?" Sama ääni kysyy. "Voi vittu nyt. Olen jumalauta sokea" tokaisen. Kaikki olivat hiljaa. "Mä oon muuten Harry." Tuo kehuja tokaisee.
Syötyäni Zayn vie minun asiat pois ja auttaa minut meidän huoneeseen. Harry ja Liam tulevat huoneeseemme. Istun sängylle ja alan miettiä mistä aina tunnistan kuka on lähellä. Tunnen jonkun istuvan vierelleni ja säpsähdän. "Kuka siinä on?" Kysyn vähän hädissäni. " älä pelkää. Täs on Harry." Tou tokaisee. Haistan hurmaavan hajuveden ja sanon. "Hei Harry sun pitää käyttää sina tota hajuvettä ni tiiän mis meet." Ilmoitan. "Okei" tuo sanoi.
"Tää voi kuulostaa oudolta, mutta saanko mä niikun koskea teidän kasvoja niin tiiän vähän miltä näytätte?" Kysyn pojilta. Kaikki vastaavat myönteisesti. "Kuka haluu ensin" kysyn vähän nolona. "Minä Harry" tuo toteaa. Hän ottaa ranteistani kiinni ja siirtää käteni poskilleen. Alan kosketella hänen naamaansa, kunnes käteni päätyvät hänen hiuksiin. "Sun hiukset oh ku pumpulia tai jotain" totean hymyillen. Poiha alkaa hymyillä ja tunnen hymykuopat. Harry oli söpö.
Sen perusteella mitä tunsin."Ömh... kumpi sitten?" Kysin. Tunnustelin ensin Zaynin ja sitten Liamin. Siihen kului hetki. Poian olin valmis ja haukottelin suuresti. "Mun pitää päästä vessaan. Missä se on?" Kysyn. Zayn vei minut vessalle ja istuuduin vessanpöntön kannelle. Huokaisin syvään ja vajosin ajatuksiini.
"Louis hei kauan ajattelit olla siellä?" Kuului ovelta ja hätkähdin. "Kauan oon ollu täällä" kysyin hieman hämilläni. "Jonku tunnin" kuulin ovelta. Nousin ylös ja etsin lavuaarin.
Huuhtelin kasvoni kylmällä vedellä ja lähdin ulos. Pian kuitenkin törmäsin johonkin ja tymähdin perseelleni. "Ai vittuun perse." Älhdän ja kuulen kuinka joku nauraan."Kuka saatana kehtaa nauraa sokeelle miehelle." Tuhahdin vihaisesti. "Ja missä vitussa on sänky? Mua väsyttää." Murahdan. "Mä nauroin. Sä törmäsit muhu ja anna ku mä vien sut sänkyy" kuulin Harryn äänen. Huokaisin ja nyökkäsin.
Makuu huoneessa vetäisin paidan päältäni ja kuulin kuinka Harry huokaisi. "No mikä vittu nyt on?" Ärisin. "Sul on ihan vitun.hyvät vatsa lihakset." Tuo sanoin ja pyöräytin silmiäni lasien alla ja otin housutkin pois. Etsin sänkyä. Pain läysin sen ja menin nukkumaan, koska olihan kellokin jo... "Harry paljon kello on?" Kysyin. "Se on 12.45am" tuo sanoo. Minulla oli rankka päivä takana. Huominen tulee tosin olemaan varmasti rankempi. Pian kuulin kuinka huoneen ovi sulkeutui ja nukahdin.
SIINÄ OLI EKA LUKU. MIK ÄON TEIDÄN MIELIPIDE. ANTEEKS JOS OLI K-VIRHEITÄ.
JA VIELÄ TÄMMÖNEN KYSYMYS. MP, JOS KIRJOTTAISIN SILLEE, ETTÄ 1LUKU OLIS AINA 1PÄIVÄ??
ALL THE LOVE ~V
❤❤
YOU ARE READING
Love In Institute [Larry & Ziam] (VALMIS)
FanfictionTarina siitä miltä tuntuu kun joutuu sokeana laitokseen. Entä, jos siellä ei ole ystäviä? Entä, jos on aivan yksin? Mitäpä, jos löytää sen oikean, muttei voi luottaa häneen 100% varmuudella. joutuujo petetyksi tietämättään? Tarina voi sisältää Smut...