Love In Institute [Larry & Ziam] (VALMIS)

luku. 9

TAAS UUS LUKU. WOW EN TAJUU MIKS SE PITÄÄ AINA KIRJOTTAA TÄHÄN, KOSKA TE NÄÄTTE SEN MUUTENKI, MUTTA IHS. LETS START.

[Skip muutama kk.]

[Louisin nk.]
Minua ahdisti, koska en ole vieläkään päässyt eroon pyörätuolista. Vatsani on kasvanut. Siitä jo erottaa minun raskauteni. Me olemme jo päättäneet, että Liam ja Zayn tulevat olemaan vauvan kummeja.

Pari viikkoa sitten oli taas neuvola. Vauva on kehittynyt reilusti. Minua ahdistaa ajatus siitä, että pitäisi mennä pian kouluu. Onneksi johtaja on tajunnut raskauden. Hän sanoi, että voin tarvittaessa myös olla 'kotona' opiskelemassa. Mietin aina sitä miksi juuri me saimme tämän ihanan 'talon'.

Istuimme Harryn kanssa olohuoneen sohvalla katsomassa lasten ohjelmia. Minun vain teki kovasti mieli. Pian Zayn ja Liam tulivat olohuoneeseen. He näyttivät siltä, että heillä olisi meille asiaa. "Oliks teil asuaa?" Haz kysyi. Ihan kun hän olisi lukenut ajatuksiani. "Me vaa mietittii, että oisko se outoo, jos parisuhteessa kumpiki osapuoli ois raskaana?" Liam toteaa. Katsoimme kummatkin,heitä kysyvästi.

"Tulittekste ilmottamaa, että te molemmat ootte pannu toisenne raskaiks?" Haz kysyy hämillään. Liam nyökkää vähän epävarmasti. "Sittehän sieltä tulee kaks leikki kaveria meiän pikkuselle" hihkaisen iloisesti. Haz katsoo minua oudoksuen. "Mitä?" Kysyn tuolta. "Sä et voi olla tosissas?" Tuo vain toteaa. "Hei rakas. Itkeäkkö pitäis. Saan mä nyt kai olla ilonen mun kavereiden puolesta." Sanon ja suutelen tätä.

Zayn naurahti hermostuneena. Katsoin heitä hymyillen ja käperryin Harryn kainaloon. "Hei jätkät meidänhän pitäis syödä." Liam sanoo. Minua suoranaisesti vitutti se, etten voinut vain kävellä normaalisti. Huokaisen syvään kun näen Harryn nousevan ylös. "Haz... auta" sanoin kuin pikkulapsi. Ojensin käteni ylös, että Harry voisi ottaa minut syliin.

Haz naurahti ja käveli luokseni. Pian olenkin jo hänen sylissään ja kiedon käteni hänen niskansa taakse. Hän suutelee mi.ua ja tunnen hänen puristavan persettäni hieman. "HAZ!" Älähdän tuolle. Hän vain nauraa.

Keittiössä Zayn tonkii jääkaappia. Liam istuu vain pöydän äressä erittäin kärsivän näköisenä. "Hei Liam? Ootko okei?" Kysyin tuolta vähän hämilläni. "Juu sattuu vaan ihan hemmetisti mahaan" tuo vastaa. Minä hymyilen tälle.

Pian eteeni tulee lautanen joka on katettu kuin ravintola aamiaisella. Kiston Harryn suudelmaan. Pian kaikki meistä alkaa syömään.

Syömisen jälkeen Haz kantaa minut sohvalle. Hän istuu viereeni ja kietoo kätensä lantiolleni. Hän alkaa hellästi silittää vauva vatsaani. Hymyilen hänelle. "Hei jätkät. Mä haluun tehä tänää jotai" totean pojille. "Mennääkö taas uimaa?" Haz kysyy innoissaan. "Entä, jos vaan eväsretkelle jonnekki?" Liam ehdottaa. "Joo" Zayn toteaa.

Päätinne nemmä sinne rannalle eväsretkelle. Harry työni minua tässä saatanan rasittavassa pyrätuolissa. Lian ja Zayn kantoivat eväitä meidän vieressä. Meillä oli myös viltti mukana.

Vihdoin pääsimme rannalle. Pojat levittivät viltin ja Harry nosti minut sen päälle. Käperryin Harryn kainaloon. Päätin ottaa paidan pois päälräni. Muut pojat tekivät samoin. Minulla oli meistä huomattavasri isoin raskaus vatsa. Liamilla ja Zaynillä oli vain pienet. Hymyilin pojille.

Aloimme syömään eväitä ja juttelimme kaikkea outoa, kunnes eväät loppuivat. Jatkoimme juttelemista seuraavat kolme tuntia.

***

Olimme olleet rannalla todella pitkään. Minua väsytti todella paljon, enkä jaksanut istua enää. Kello oli varmaan neljä. Päätimme lähteä takaisin 'kämpille'. Pojat työnsivät tyhjää pyörätuolia samalla kun Harry kantoi minua.

Pian olimme perillä. Harry vei minut makuuhuoneeseen jossa nukuin pienet päiväunet, koska olin aivan poikki. Eikä kello ollut liikaa siihen.

Pian heräänkin jo. Nenääni tulvii ihana tuoksu. "Harry!! TUU AUTTAA!!" Huudan huoneesta. Pian ovi aukeaa ja sisään tulee tuo hurmuri. Ojennan käteni eteen päin. Hän nappaa minut syliinsä ja suutelee minua.

Haz vie minut olihuoneeseen josta itse menee keittiöön. Pian Liam tulee luokseni. "Tommo sä oot kyl tosi pieni mies" tuo toteaa. "HARRYYY!" Huudan tuolle. Hän tulee olohuoneeseen ja katsoo minua kysyvästi. Ojennan kädet. Hän nostaa minua olkapäilleen "oot niin pieni mies Payno" totean leikkisästi hymyillen. Hän vain kikattaa siinä. //joo oli pakko//.

Harry meni takaisin keittiöön ja minä aloin katsoa televisiota. Sieltä ei tullut kyllä mitään kivaa. Äkkiä huomaan Liamin ja Zaynin tulevan huoneeseen. He menevät vierekkäin sohvalle ja alkavat suudella toisiaan.

"Oli ihan pakko siihen sitte tulla" tiuskaisen. Katson heitä vihaistesti kunnes käännän pääni pois päin. "Jätkät ruoka on valmista!" Haz hihkaisee keittiöstä. Luojan kiitos pääsen eroon noista kahdesta ajattelen vihani keskeltä. Huomaan, ettei Hazza tulekkaan hakemaan minua. "Haz! Missä oot!" Huudan tuolle.

Tunnen käden tulevan takaa ympärilleni ja pian olen ilmassa. Harry tuli siis hakemaan minut keittiöön. Hän laski minut tuolille ja antoi ruokaa. Aloimme syömään poikien kanssa.

***

Syötyämme menimme pelaamaan Fifaa olohuoneeseen. Minä ostuin Harryn syliin. Hän pelasi Liamin kanssa ensimmäisen ottelun. Yhtäkkiä aloin tuntemaan oloni erittäin läskiksi. Minua ahdisti istua Harryn sylissä.

"H-haz?" Kuiskasin pienesti. "Hm?" Tuo vastasi. "O-oonko mä läski? Ta-tai painanko mä liikaa?" Kysyn tuolta vähän surullisesti. "Rakas sä oot kevyt. Etkä oo läski. Sulla on ihminen sisälläs" tuo vastaa söpösti. Sydämmeni sulaa noille sanoille. "Kiitti rakas" sanoin ja suutelin tuota. Zayn katsoo meitä vitnuillen.

***

Olimme nyt pelanneet fifaa jonkin aikaa ja pätimme syödä iltapalaa. Söimme äkkiä ja sitten menimme hetkeksi terassille istumaan. Harry silitteli vatsaani ja suuteli sitä pienesti. "Mä oon ehkä mailman onnekkain ihminen" Harry totesi haljaa. Hymyilin vain tuolle kun hän alkoi jutella vatsalleni.

Haukotteli pienesti ja nojasin päätäni Harryn olkapäähän. "Hei rakas. Voidaanko mennä nukkumaan?" Kysyin väsyneenä. Haz kantoi minut makuuhuoneeseen. Kuulimme pientä kuorsausta viereisestä huoneesta ja pian mekin nukahdimme.

SIINÄ OLI SE LUKU. ANTEEKS TOSTA PIKKU TAUOSTA. EI OLLU MOTII KIRJOTTAA. JA JOO TIIÄN RASKAANA OLOO KOKOAJAN SRY SIITÄ. MUTIHA SAMA.

HOPE YOU LIKE.

ALL THE LOVE~V