Like a dream

Mac on niin söpö! [Elektrisk]

Olen bäkkärillä ja Marcus katsoo minua niin söpösti. Amy ja Martinus juttelevat sivumalla. Minun ja Marcuksen keskeisen kiusallisen hiljaisuuden rikkoo Marcuksen kysymys.
"Muuten, mikä sun nimi on?" Hän kysyy ja hymyilee minulle.
"Aa, joo. Mun nimi on Katarina" Sanon.
"Okei ja varmaan kyllä tiiet mun nimen" Marcus vastaa naurahtaen.
"Juu" sanon ja vaihdan painon toiselle jalalle.

^Marcus^
Katarinaksi esittäytynyt tyttö on kyllä tosi söpö. Bäkkärin oveen koputetaan samaisella sekunnilla ja sitten isäni, Kjell-Erik astuu sisään.
"Keitä nämä ovat?" Kjell-Erik kysyy.
Huomaan Katarinan ihan jäätyneen. Kuten hämen ystävänsäkin on. Kuiskaan Katarinalle, että kaikki on ihan ok. Hänen olkapäänsä laskeutuvat takaisin paikolleen ja hän näyttää hieman rauhallisemmalta.
"Marcus Gunnarsen, Martinus Gunnarsen. Kysyinkö jotain äsken?" Hän naurahtaa ja valahdan punaiseksi. Yritän keksiä nopeasti tekosyitä.
"No ne vaan pyys yhteiskuvaa" sanon.
"Ai bäkkärillä? Ja teillähän oli se miitti." Hän sanoo.
"No ne oli sillä aikaa vessassa ja muutenki pyys päästä tänne" sanon.
"Hyvä tekosyy. "TAAS" iskeny silmäs johonki tyttöön" Isä naurahtaa.
Näytän oikeasti varmaan tomaatilta.

'Martinus'
Isä kuulustelee Marcusta ja minua. Marcuksen tekosyyt ovat kyllä TODELLA hyviä. Katson tyttöä joka esitteli itsensä jo aikaisemmin Amyksi. On se kaunis ja kaikkea, mutta ei ehkä minua varten" Sitten onneksi isä viimein lähtee. Juttelen Amyn kanssa kaikesta ja varmaan ulkopuolisen silmin näytämme ihan parhailta kavereilta. Juuri kun kun keskutelemme meidän suosikkibiiseistä niin toisen tytön puhelin värähtää.
"Mun pitää lähtee kotiin. Äitillä on jotain tärkeetä asiaa" tyttö sanoo.
"Hei oota, me voidaan varmaan viedä sut kotiin ennen ku lähetään hotellille" Marcus sanoo.
"Voittekste viedä mutki?" Amy kysyy hiljaa.
"Juu tottakai" vastaan.

*Katarina*
Noin 20 minuutin päästä olemme valmiita. Heidän isälleen kävi, että vievät minut ja Amyn kotiin. Nousen sisälle autoon. Se on aika tavallinen, mutta hieno silti. Istun taakse keskipaikalle ja Marcus minun vasemmalla puolella. Amy istui oikealle puolelleni ja Martinus eteen. Auto pörähtää käyntiin ja jossain kohtaa matkaa Marcus ottaa kädestäni kiinni. Olemme perillä ja huomaan ikkunasta äidin. Talomme on tien vasemmalla puolelle joten Marcuksen on astuttava ulos. Kun Marcus astuu ulos äiti on vähän hämmentynyt. Sitten minä menen ulos ja halaan Marcusta kovaa.
"Me ei varmaan enää nähä koskaan" sanon hieman surullisena. Marcus menee takaisin sisälle ja huudan kiitoksen. Auto lähtee ajamaan kohti Amyn taloa.
Kävelen kohti äitiä ja äidille on hieman outo ilme.
"Kuka toi poika oli?" Äiti kysyy.
"Et sä tiie?! Se oli Marcus!" Huudan.
"Ai siitä poikaduosta?" Äiti kysyy taas.
"Joo" sanon.
Menemme sisälle ja selitin äidille kaiken. Onneksi äiti edes kuunteli.
"Nyt minun pitää kertoa sinulle yksi asia" äiti sanoo.
"No mitä?" Kysyn.
"Me muutamme Norjaan, Troforsiin, Elvflata kakkoseen, ylihuomenna" Äiti sanoo suoraan.
ONKO HÄN TOSISSAAN!! SEHÄN ON MARCUKSEN JA MARTINUKSEN NAAPURISSA!!
"Äiti! Se on Marcuksen ja Martinuksen naapurissa! Huudan kovaa.
"Ai no ainakin leikkikavereita" äiti sanoo, kuin siinä ei olisi muuta hauskaa.
Lähden omaan huoneeseeni ja katson itseani peilistä. Huomaan kyljessäni lapun. Otan sen pois. Siinä lukee näin:
Call me, cutie <3
Phone. ************
Marcus ❤

Tallennan Marcuksen numeron heti paikalla. Laitan Marcukselle viestin jossa kerron, että muutamme heidän naapuriin.
Laitan puhelimeni sivuun ja käyn pikaisessa suihkussa. Sen jälkeen pesen meikit ja harjaan hampaat sekä hiukset.
Vaihdan yöpuvun ja käperryn lämpimän peittoni alle.
Hyvää yötä Marcus❤

/Kukka_/ Tässä toinen osa tätä kirjaa. Lukuja tulee yleensä tälläisellä väliajalla ellei ole jotain muuta. Mutta hyvää yötä
teille perunat❤ Ootte kaikki siis tästä lähtien perunoita. Kommentoikaa muuten mitä mieltä ootte tarinasta😘