Huomaan Martinuksen tulevan vessasta ja katsahdan Amyyn. Ofc hän katsoo Martinusta hurmaantuneena. Naurahdan tuolle ja hän kääntyy katsomaan minua
ja näyttää nyrpeää naamaansa.
"Se näkyy läpi, älä huoli" kuiskaan tuon korvaan ja menen jommankumman sängylle istumaan. Amy kääntää katseensa takaisin Martinukseen ja ja tulee viereeni sängylle istumaan. Marcus laittaa paidan päälleen ja tulee makaamaan sängylle ja katsoo minua. Taas se kiusallinen hiljaisuus.
Rikon sen aivastuksellani ja hieman sen jälkeen Marcus kysyy:
"Siis te muutatte Troforsiin?"
"Joo, tai tarkemmin teidän naapuriin." Sanon.
"No sittenhän voidaa nähä joka päivä" Marcus vastaa iloisena.
"Niin" sanon ja katson Amyyn joka istuu vieläkin siinä samassa paikassa ja tuijottaa lattiaa. Juttelen Marcuksen kanssa varmaan kaksi tuntia ja sen jälkeen olemme totuutta ja tehtävää.
"Totuus vai tehtävä?" Kysyn ja saan vastaukseksi totuus.
"Mitä mieltä olet minusta?" Kysyn ja mietin mitä hän voisi vastata.
"Mä t-" Marcus sanoo, mutta vastauksen keskeyttää puhelimeni piippaus.
Viesti äidiltä.
"Kävisitkö kaupassa?"
Ei mitään miksi pitäisi mennä, mutta varmaan pakko.
"Sori Marcus, mun pitää lähtee" Sanon ja katsahdan Amyyn.
Hän heittää minuun apean katseen ja pyöräytan sille silmiäni. Marcus nousee makuuasennosta ja tulee halaamaan minua. Halaan Marcusta takaisin. Sen jälkeen menen eteiseen laittamaan kenkiäni. Marcus hymyilee minulle söpöä hymyään ja kuka nyt ei hymyilisi takaisin?Odotan Amya jo ovella.
Hän hyvästelee Tinuksen ja tulee luokseni.
"Mä en enää nää Tinusta" Amy sanoo melkein itku kurkussa.
Halaan Amya ja lähdemme pois poikien huoneesta. Menemme taas hissillä alas ja respan ohi kohti pyörätelineitä. Hän ottaa pyöränsä lukosta ja antaa minun ajaa.*Skip kotiin*
Olen kotona ja muistan, että piti mennä sinne kauppaan. No ihan sama. En mene sinne ja jos äiti kysyy niin sanon etten ole edes nähnyt koko viestiä. Menen yläkertaan huoneeseeni ja katson M&M- julisteita ja kuvia seinälläni. Otan ne pois sillä huomenna lähtisimme jo. Muuttoauto tulee tänään illalla vasta, koska se myöhästyi tai jotain. Otan puhelimeni ja näppäilen koodini ja menen instagramiin. Menen poikien tilille ja huomaan uuden kuvan. Siinä lukee suomeksi:
Merkkaa sun bae!
Katsoin ketä he ovat merkanneet ja mitä?
Mut on merkattu siihen! Mistäköhän ne sai minunkin instagramin selville? Menen tililleni ja seuraajia on tullut huimasti lisää!! Diressä on tullut jotain turhia viestejä faneilta siitä kuka olen yms yms.
En välitä niistä ja menen syömään jotain, sillä en ole syönyt muuta kuin sen jogurtin aamulla. Otan kaapista kanaa ja riisiä. Laitan sen mikroon ja odotan pari minuuttia. Menen sohvalle ruokani kanssa ja katson televisiota. Katson jotain roskaa, koska ei tule muutakaan.Kuulen kuinka ovi aukaistaan ja joku tulee sisään.
"Moi!" Äidin ääni sanoo.
"Moi" sanon ja vien astiat nopeasti tiskikoneeseen, ettei hän ehdi valittaa.
Laitan television kiinni ja menen huoneeseeni.
"Katarina!" Äiti huutaa alhaalta ja vaivaudun menemään takaisin.
"Mitä?" kysyn.
"Et käynyt kaupassa" äiti tiuskaisee.
"Ai olisiko pitänyt?" kysyn muka hämmentyneenä.
"Laitoin viestin" äitini jatkaa.
"Ai en huomannut" sanon ja lähden huoneeseeni.
Äiti huutaa jotain perääni, mutta ei kiinnosta. Laitan Marcusta ja Martinusta Spotifysta. Sovin Amyn kanssa tapaavani hänet lentokentällä huomenna kun lähdemme. Tuntuu oudolta jättää ystävät Suomeen ja lähteä Norjaan, mutta hyvä on se, etten ole ihan yksin, sillä tunnenhan Marcuksen ja Martinuksen./Kukka_/ Terve taas perunat❤ Lukuja ei nyt oo tullu ja moti vähä hukas mut kyllä se siitä. Olkaa kärsivällisiä. Seuraavaa lukua odotellessa...
YOU ARE READING
Like a dream
FanfictionKatarina on 15-vuotias tyttö joka on suuri MMer. Pitkän odotuksen jälkeen pojat tulevat Suomeen keikalle. Mitä tapahtuu keikalla ja keikan jälkeen?