I think you are idiot.

Osa 1❤️

Annien nk:
Päästin syvän huokaisun. Istuisin autossa vielä ainakin 3 tuntia. Olimme matkalla Norjaan. Minulla ja Angelilla olisi siellä kisat. Kisa paikka sijaitsee noin 30km päästä Troforssia, eli käymme samalla tapaamassa vanhoja lapsuuden ystäviäni; Marcusta ja Martinusta. Olen ikävöinyt heitä jo pitkään, mutta voi olla että he eivät enää pidäkkään minusta. Ovathan ne muuttuneet aika paljon.

"Annie!" Äiti huudahtaa minulle. Havahdun ajatuksistani ja käännyn katsomaan mitä asiaa äidilläni on.
"Pysähdytään, sillä Angel pitää ruokkia" Äiti sanoo ja pysäyttää auton jonkun huolto-aseman pihaan. Nousen pois ison hevos automme kyydistä. Suunnistan traileri osan ovelle, ja juuri kun olen avaamassa ovea huomaan jotain tuttua aivan lähellämme. Marcus ja Martinus.
"Hei katsos pojat ovatkin täällä" Äiti sanoo ja huitaisee kättä pojille.
Samassa huomaan Kjel-Erikin joka ilmeiseti yritää korjata autoa, sillä konepelti oli auki.
"Hei!" Pojat sanovat kun ovat tulleet luoksemme. Myös Kjel saapuu perässä.
"Mitäs te täällä äiti kysyy pojilta. Minua ei kiinnosta pätkääkään, joten avaan oven ja suunnistan Angelin luokse.
"Hei tyttö" Puhelen Angelille samalla kun rupean kaatamaan tälle kivennäisiä ruokakuppiin.
"Onks tää sun?" Kuuluu yhtä-äkkiä takaani ja käännyn katsomaan. Martinus.
"Joo, on se" Vastaan ja käännyn taas Angeliin päin.
"Mitä sulle kuuluu?" Poika kysyi ja astui Angelin luokse.
"Ei kai mitään erikoista" Vastaan ja rupean täyttämään Angelin heinä verkkoa.
"Meiltä hajos sit auto" Martinus sanoo, ja tilanne on hiukan kiusallinen. Kumpikaan ei keksi mitään mitä sanoa.
"Okei" Vastaan ja lähden pois trailerista. Kun Martinus on astunut ulos autosta, suljen oven.
"No mutta hei tulkaa meidän kyydissä! Vielä on tilaa kolmelle!" Kuulen äidin sanovan. Käännyn äkkiä katsomaan äitiä, ja luon häneen murhaavan katseen.
"Noh mikäs siinä!" Kjel vastaa.
"No sitten voidaankin lähteä!" Äiti huudahtaa.
Minä, Marcus ja Martinus ahtaudumme hevos auton takaosaan jossa on juuri 3 penkkiä. Huomaan jo heti alkumatkasta että juttu ei oikein kulje. Marcus puhuu jollekkin face timea ja Martinus istuu vain jännittyneenä hievahtamattakaan. Huokaisen syvään ja käännän katseeni ulos. Ikkunasta vilahtavat Norjan kauniit maisemat. Matkasta tulee vielä pitkä ja tylsä.