Susilauma

Luku 1

Kävelin leirin halki tuoresaaliskasalle ja nappaan sieltä jäniksen. Raahaan sen minun luolaani. Kun olen syönyt, kävelen ulos. "Caleb! " Felix huutaa minulle. "Niin? " kysyn katsoen tuota.
"Lähdemme Oliverin ja Skyn kanssa metsälle. Varmaan järven suuntaan. " Felix kertoo. Nyökkään. ^Lähden metsästämään pellolle. ^ Ajattelen. Lähden sitten hölkkäämään peltoa päin. Pian saavun pellolle ja katselen ympärilleni. En näe pellolla ainuttakaan eläintä lisäkseni. Pysähdyn haistelemaan ilmaa. En haista oikeastaan mitään muutakuin lauman ominaistuoksun, pihkan. Kävelen pellon halki haistellen ilmaa. Ei vieläkään mitään riistaa. Päätän sitten mennä vaanimaan puskaan, pellon reunalle. Asetun makaamaan ja heilautan häntääni. Huomaan pian kauriin juoksevan metsästä pellolle. Vesi herahtaa kielelleni kun ajattelen siitä saatavaa lihamäärää. Siirryn pitkän viljan suojelemana lähemmäs vaanimaan. Hyökkään kauriin kimppuun. Puren sitä kaulasta ja tuo kuolee samantien. Alan raahata sitä lauman leiriin. Raahatessani kauriin ruhoa haistan oudon hajun. Pian haju katoaa ja annan asian olla. Saavun leiriin ja vien kauriin tuoresaaliskasaan. Istun maahan. Olen aivan uupunut. Katson märkiä tassujani. "Me saatiin kaksi fasaania! " kuulen Felixin huudon takaani. "Hienoa! " vastaan tuolle edelleen hengästyneenä. Nousen ja katsahdan öiselle taivaalle. On aika mennä nukkumaan.