Mä join taas teetä.
Se vaan oli jotenkin puhdistavaa.
Päästin susta irti, vaikka sä katsoitkin palavaa kynttilää mun vieressä.
Vaikka sä olit siinä, musta tuntui etten mä olisi ollut paikalla.
"Liian voimakkaita hyökyaaltoja ja useita kuluneita vuosia", mä kuiskasin hiljaa.
Kuulitkohan sä?
Tuuli puhalsi kynttilän sammuksiin.
Tulisitkohan enää takaisin?
YOU ARE READING
selvittämätön
Short StoryElikkäs siis tänne tulee kaiken näkösii lyhyitä tekstin pätkiä ja runoja mitä mieleen sattuu tulemaan Lukuiloa!