part VI:

169 12 1
                                    

Tapahtui aijemmin:

Olen 16v tyttö jonka perhe murhattiin. "TÄNKÖ SÄ HALUSIT KERTOO!?" Uusi alku, uudet kujeet. "Mitä sä luulet tekeväs mun tiellä?!" MÄ OON VAMPYYRI!? "Mä olen Zero." "MO....i" Tää ei voi olla totta. "TÄÄ OLI TÄSSÄ!" "APUA.... AUTTAKAA... JOKU EDES!?" Nyrkki osui suoraan Finin naamaan.

Lucin nk:

Skorbion nukkuu mun sängyssä!? SOS SOS SOS SOS SOS SOS SOS!!! Apua mitä mä teen. Heelp help ksksjjdndjjdkdkskkjdj!? 'Hm' HÄN HERÄÄ!!!! MITÄ MÄ SANON MITÄ MÄ TEEN HEEEELLLLPPPPP!!!!!

"Huomentä Skorbion. Haluatko kenties kahvia tai käydä suihkussa?" Smile Smile... tää ei oo se paras aamu mutta pakko hymyillä.

"Huomenta Lucy ja joo mä voisin käydä suihkussa ja ottaa kahvii. Muuten muistatko sä yhtään mitään eilisestä kun sä olit klubil?" Skorbion sanoo ja alan miettiä mitä klubilla tapahtui... ekaksi mä join tiskillä sitten skorbion tuli istuu mun viereen... sitten me juotiin yhessä muutamat jallut.... me oltiin VIP tiloissa.... juotiin sekä kerrottiin toisistamme.... sitten mun loputkin kaverit tuli sinne ja juotiin vielä lisää.... puhuttiin paskaa... tyypit lähti... ite menin yleispuolelle.... pyysin juoman ja menin tansimaan... siihen se loppuukin.

"Okei mene vain suihkuun. Se löytyy alakerrasta. Sillä väliin mä katson sulle jonkun moiset vaatteet mun kaapista." Sanon ensin ja jatkan "Mutta en muista klubilta poistumisen jälkeen olevia tapahtumia." Sanon ja nousen sängystä etsimään joitain vaatteita, koska mun on haettava mun kevari klubin pihasta. Tästä tulee piiitkä päivä.

"Et siis muista mitään mitä tapahtui sen jätkän kassa joka melkeen raiskas s....." käänsin pääni nopeasti Skorbioniin ja olin melkeen pyörtyä. Siis joku yritti panna mua paksuks. Ei hyvä.

"Kaikki hyvin Lucy?" Skorbion katsoo mua huolestuneena. En itse ole huomannut mutta olen vain luuhistunut lattialle. Henkeni ei kulje... ahdistaa... haluan pois...

Takauma:

"Milla jooko mennään baariin ees tän kerran." Anelin mua vanhemman tytön edessä. Me oltiin hänellä ja olin ottanut mun parhaimmat vaatteet mukaan. Olimme sopineet menevämme jonnekin juhlimaan mun 15v synttäreitä ja saisin päätyää sen paikan.

"Olkoon mutta ei olla siellä kauaa." Milla sanoi ja mä nyökkäsin. Me alettiin heti laittaa huoramaisia vaatteita päälle niin että perse ja rinnat oli tyrkyllä. Kun me oltiin valmiita niin me lähettiin kohti lähintä baarii.

Kun me käveltiin sinne päin niin paketti auto ajoi hitaasti meidän takana. En tajunnut juosta kun auto pysähtyi ja sieltä nousi kaksi huppu miestä.

"MILLA JUOKSE!! JUOKSE NIIN KAUAN KUIN VOIT ÄLÄKÄ KATSO TAAKSESI VAIKKA MIKÄ OLISI!!!" Huusin kun huomasin heidän alkaen kiristää tahtia. Milla oli aina ollut se vähän hidas mutta nyt on mun aika olla se hidas.

Katsoin kun Milla juoksi kauemmas ja kauemmas. Tiesin että hän pääsee pakoon. Nyt oli vain peni ongelma... mä oon melkeen jääny niiden satimeen. Jos mä juoksen tonne kujalle niin ne ei löydä mua tai Millaa. Voi ny helvetti. Tää on umpikuja. Ja ne tyypit löytää mut pian. Helvetti.

"Hei likka. Älä yritä pakoon enään." Pidempi jätkä sanoo ja pätkä vain nyökkäilee.

Se mitä he tekivät mulle oli järkyttävää... tai no mulle se oli. He nimittäin raiskas mut varmaan kymmenen kertaa. Vasta kun aamu alkoi valheta niin he lähtivät ja jättivät mut sinne kujalle. Kyyneleet ne valuivat pitkin poskiani. Oli kylmä ja yksinäistä. Haluan kotiin.

Kävelin varmaan toista kymmentä kilometriä kun ei ollut kyytiä. Saavuin Millan talolle ja koputin oveen. Milla avasi sen ja järkyttyi nähdessään munt.

"Miks sä näytät sille että oisit nähnyt kuolleen?" Kysyin melkeen itkien.

"Ei... en sinnäkin mitä sä teet täällä? Sä jätit mut yksin. Me ei enään olla kavereita." Milla vain sanoi ja sulki oven naamani edestä. Olin järkytty siitä mitä Milla sanoi. Hän vain hylkäsi mut juuri silloin kun häntä tarvitsin. Ensin mä autan häntä henkeni uhalla ja sitten hän vain hylkää mut.

Ei kun kävelemään lastenkodille jonne menee varmaan tunti. No parasta vain mennä.

Takauma end:

Hengitykseni on katkonaista ja nopeaa. Eli paniikki kohtaus. Haluan kadota. Rauhoitu Lucy rauhoitu.

"Hei ootko kunnos? Sä vaan oot ollu noin puolisen tuntia ihan paniikissa..."

"Joo, kaikki on hyvin. Mä meen katsoo ne vaatteet sulle niin mee sä suihkuun." Sanon teko hymyn koreillessa mun naamalla. En vain jaksa selitellä elämääni hänelle.

 En vain jaksa selitellä elämääni hänelle

Hoppla! Dieses Bild entspricht nicht unseren inhaltlichen Richtlinien. Um mit dem Veröffentlichen fortfahren zu können, entferne es bitte oder lade ein anderes Bild hoch.
Salaisuutena masennusWo Geschichten leben. Entdecke jetzt