(Y/n = Your name = Nimesi)
Sinun OPV
Sateinen maanantai. Katselen ikkunasta kun olette ajamassa uuteen asuntoonne äitisi kanssa. Surettaa kun kaikki kaverisi jäävät. Kaverit? Mitä selitän, ei minulla mitään kavereita ollut. Katselet kuinka vettä vain tippuu taivaalta ja ropisee ikkunoihin. "Vihdoin perillä" Äitisi huokaisee ja pysähtyy vanhan, vaalean talon eteen. Kompuroit autosta ulos. "Mikä tämä on? Vitsailetko?" Tokaiset katsoassasi taloa. Talo ei todellakaan miellyttänyt sinua. Talo näytti siltä että se oli yli 100vuotta vanha ja täynnä rottia. "Mene jo sisälle, soitan nopeasti muuttoaudolle että milloin se tua tavaramme" Äitini hymyili samalla kun hän ojensi minulle ruosteiset avaimet. Kävelin ovelle. Ulkoportaat natisivat inhottavasti jalkojeni alla. Tungin avaimet reikään ja vedin kahvasta. Ovi oli todella vanha, se näytti siltä kuin se olisi melkein irronnut kun avasin sen. Talo sisältä oli todella autio. Talo oli suuri mutta vanha ja kehnoinen. Kävelet portaita ylös yläkertaan. Avaat ensimmäisen oven minkä näet, se oli kyppärin ovi. Kylppäri oli kamalassa kunnossa. Suihkusta valui vettä lattialle. Lattialle JOSSA OLI TORAKOITA. Torakoita vihelsi ympäri kylppärin seiniä ja lattiaa. Olit ihan kauhistunut. Koitit liiskata yhtä kädelläsi. Kun olit liiskannut torakan huomasit käteesi menneen jotain likaa (siitä torakasta). Avasit hanan pestäksesi kätesi mutta hanasta tuli vain ruskeaa vettä. Olit niin ärsyyntynyt. Et edes vilkaissut muita huoneita vaan kävelit tulevaan huoneeseesi. Huone oli avara ja iso. Siellä oli isot ikkunat joista näkyi kaato sade ulos. Kävelit ikkunalle ja katsoit ulos. Näit vain vettä ja metsää. "Y/n" kuulit äitisi huutavan nimeäsi ja juoksit alas. "Minulla on sinulle hyviä ja huonoja uutisia" äitisi sanoi samalla kun hän hymyili. "Hyvät uutiset ovat että sinun koulu pukusi sapui juuri." Äitisi sanoi samalla kun hän ojensi sinulle laatikon jossa todennäköisesti oli pukusi. Ennenkuin ehdit kävellä ylös avaamaan sen äitisi kertoi huonot uutiset. "Muuttorekka on myöhässä. Se tulee vasta viikon päästä" "aa ei se haittaa voin nukkua lattialla" sanoit ja kävelit yläkertaan. Avasit paketin ja paketista ilmestyi harmaa ja tylsä uniformu. Totta tosiaan huomennahan oli ensimmäinen koulupäivä. Koulu on aivan varmasti täynnä idoottimaisia ihmisiä.
Ilta koitti. Menit makuupussiisi ja katsoit kattoa, risaista kattoa. Sinua masensi yksinäisyys ja tämä paikka. Mutta ethän voinut sille mitään jos sinun äidilläsi on rahapulma. Toivoit niin kovasti saavasi ystävän koulusta. Edes yhden. Suljit silmäsi ja nukahdit.
Tää muistuttaa tosi paljon Coralinee sori siitä. :)
YOU ARE READING
Luodin kestävät | Kim Taehyung
FanfictionMuutat uuteen kaupunkiin äitisi kanssa. Elämäsi on masentavaa ja surullista kunnes yhtenä päivänä tapaat pojan joka tuo valon elämääsi.