Entä, jos sittenkin?

2.

Koulu loppu joku 10min sit ja mä oon tupakka paikalla. Mun lisäks täs on Tuomas ja Joonas. Joonas polttaa sillon tällön ja Tuomas ei ikinä. Ja mä. No oon kai sit jotenki riippuvainen. Mä oon aina ollu se rohkee joka uskaltaa yrittää kaikkee uuttaa. Vaikka nyt sit rööki. Mä en jääny ekasta kerrasta koukkuu, mut mä vaa rupesin polttaa just samalla tavalla ku Joonaski, mut sit lisäsin sitä ja jäin koukkuu. Oon siis polttanu säännöllisesti jostain ysiluokan lopusta. Ja mä juon ku on jotku bileet tai ku me päätetää mennää baarii.

"Hei mp se uus jätkä. Se Edward kai?" Tuomas kysyy. En oo varma et keneltä se kysyy sitä.

"Kenelt sä kysyt?" kysäsen.

"Molemmilt" se vastaa ja nyrpistää nenää ku mä puhallan savut sen naamaa.

"Noo.. Ei mp" vastaan, sillä en tiiä mitä vastaisin.

"No kyl sul nyt joku mp pitää olla. Sen ulkönäkö?" Tuomas sanoo.

"Öö.. No.. Onhan se hyvännäkönen, mut ehkä vähän ärsyttävä" sanon totuuden mukaisesti. Se oikeesti vaikuttaa ärsyttävältä.

"Nonii. Sainhan mä susta jotain irti" Tuomas naurahtaa.

"No mul ei oikeesti oo mp siitä" Joonas sanoo. Sen mä ymmärrän ku se on ihan hetero. Nii ja siis mä oon ihan julki homo.

"Okei" Tuomas sanoo. Ne molemmat katsahtaa muhun, koska mun puhelin piippaa. Avaan puhelimen ja viesti tuntemattomalta.

- Missäs oot? se tuntematon kysyy.

- Kuka sä oot?  mä kysyn.

- Ede. se vastaa. Ai. Sitä sanotaa Edeks. Mä tallenan sen numeron ja laitan nimeks Ede.

- Ai. No mä oon tääl tupakka paikal. Kyl sä tänne löyät. Vastaan.

- Juu.  se laittaa takas.

"Varmaa se uus jätkä sille laittaa jotai" Joonas naurahtaa.

"Niinpä" Tuomas sanoo.

"Ai hä?" kysyn, mut en ehtiny saada vastausta ku Ede tuleeki jo siihe meijän luo.

"Moi" se sanoo.

"Moi" jätkät sanoo ja mä en sano mitää. En koe tarpeelliseks toistaa jätkii.

"Anna röökii, Rixu" se käskee. Sen suusta Rixu kuulostaa oudolta.

"Miks?" kysyn, koska haluun vaa ärsyttää sitä.

"No siks ku mä poltan" se vastaa silmiä pyörittäen. Annan röökiä sille ja sytytän sen. Se vetää savua sen keuhkoihin ja puhaltaa ne savut suoraa mun naamaa. Vittu.

"Voi vittu sun kanssas" sanon ja se vaa nauraa.

"Luulis et sä oot tottunu röökii" se ilkkuu. Mä mulkasen sitä ja kysyn et lähetääks me meille ja se vastaa myöntävästi. Me sanotaa jätkille heipat ja sit me lähetää kohti mun himaa.

Me ei puhuta mitää matkalla, mut en mä koe tarpeelliseks puhua. Me ollaa meijän oven ees ja mä avaan sen mun avaimilla. Avaan oven ja päästän Eden sisää ja mä meen perässä sulkien oven. Me ei asuta missää maailman hienoimmassa talossa, mut on tää sillee aika hieno. Mutsi on joku asianajaja ja faija on sit joku liikemies eli aika hyvin ne saa työstään massii.

Ede ei liiku eteisestä pidemmälle. Se kattelee ympärilleen silmät säihkyen.

"Kyl tääl saa liikkuu" vastaan naurahtaen ja se naurahtaa takas ja kävelee peremmälle. Mä ohjaan sen mun huoneesee ja meen mun työpöydän ääree ja se istuu mun vieree.

"No siis sä et vaikuta yhtää sellasselt, joka on rikkaast perheest" hän sanoo. Ja toi on ehkä totta. Yleensä mun laiset teini angstit on huonoista oloista, mut mä en nyt niinkää. Paitsi kyl yks juttu tapahtu joka saattais selittää mun käytöksen, mut ei sekä oo tarpeeks hyvä syy.

"Aijaa" naurahdan ja katsahdan mun yöpöydällä olevaa kuvaa.

"Kuka toi on?" se kysyy ja nyökkää kuvaa mitä mä katon. Vittu..

"Öö.. No siis.. Mun pikkusisko" vastaan hiljasemmalla äänellä.

"Sori et mä kysyn, mut missä se on?  Ku siis se näyttää aika nuorelta" se kysyy vähän varovaisesti.

"No mitä vittuu se sulle kuuluu" tiuskaisen. Mä en oikeesti puhuis siitä mielellään, mut kai se on pakko vastaa jos se ei anna periks.

"Sori.. Mä vaa.." se sanoo, mut mä lähen ennenku se sanoo sen lauseen loppuu.

"Hei venaa nyt! Puhumine vois helppaa!" se huutaa mun perää. Mä meen röökille terassille. Se tulee istuu mun vieree.

"Mä en haluu puhuu siitä. Ainakaa sulle" totean ja vedän savua mun keuhkoihin.

"Joo sori. Mä en tajunnu et se on joku tollai juttu" se sanoo neutraalilla äänen sävyllä. En osaa tulkita sitä. Sen ilme on kans sellai. Sellai mitä ei voi tulkita helposti. Vähän ku mulla aina.

"Joo no vittu nyt tiiät" sanon turhautuneena.

"Hei puhuminen oikeesti auttaa mut.." se ehtii sanoo, mut mä keskeytän sen.

"Vittu se jäi auton alle ja kuoli! Ootko nyt tyytyväinen?" huudan. Mun silmäkulmasta tippuu kyynel mut pyyhin sen äkkii pois. Se ei saa nähä.

"Mä.. Mä en tienny sori.." se sanoo pahoitteleva ilme kasvoillaan.

Mä tumppaan tupakan ja meen takas mun huoneesee. Mun silmäkulmassa tippuu taas kyynel. Vittu. En mä oo näin heikko. Mä en saa itkee. Mä oon vahvempi. Ede tulee mun huoneesee ja istuu samalle paikalle ku se istu viimekski. Se kattoo mua hetken, mut kääntää sen katseen pois ku mä mulkasen sitä. Ei kai se vaa nähny mun heikkoo puolta.
***
Words: 814

Moikka! Täs nyt ois tää toinen luku (:  Kertokaa mitä piditte ja votettakaa. Nii ja lisätkää teijän kirjastoo!

~I