Elokuinen iltapäivä
on lämmin,
en käytä takkia.
Minä livun hiljaa kivien välissä,
katselen kivisiä merkkejä,
tutkin niitä kaikkia.
Pidit uteliaisuudestani.
Mieleeni saapuu erikoinen ajatus:
ensi kesänä
paikkasi kasvaa jo kukkia.
Ja siitäkös sinä olisit pitänyt:
vanhasta syntyy pian uutta,
juuri sinusta.
Olet meille pian jo kukkia.
YOU ARE READING
Vapaaksi päässeet linnut
Short Storyne linnut, jotka pääsivät karkuun ajatusten raivoavalta mereltä, pohdintojen pölyisiltä ullakoilta, kadonneiden kirjojen lehdiltä tai ihan vain pöytälaatikosta, päätyivät tämän kirjan sivuille. runollisia novelleja tai novellimaisia runoja
