Forgive me? {M&M}

se kattoo sua koko ajan

nojasin väsyneenä seinään odottaessani seuraavan tunnin alkua, hetken kuluttua opettaja saapui paikalle päästämään meidät sisälle luokkaan. etsin mahdollisimman perältä ikkunan vierestä itselleni hyvän paikan ja otin englannin kirjat laukustani. tunti kului todella hitaasti, välillä jopa tuntui, että kello liikkui taaksepäin. lopulta ikuisuudelta tuntunut tunti kuitenkin päättyi kellojen soidessa ruokailun alkamisen merkiksi. pakkasin nopeasti tavarat reppuuni ja poistuin luokasta etsien carolinea katseellani. lyhyt ruskeahiuksinen tyttö istui yksin penkillä nenä kiinni kirjassa, no mitä muuta voit odottaa ihmiseltä joka ei rakasta mitään niin paljon kuin lukemista. "ai hei carla!" caroline tervehti minua, kun sai viimein katseensa irti kirjastaan. "hei, mennäänkö syömään?" kysyin carolinen laitettua kirjansa takaisin laukkuun. sain vastaukseksi nyökkäyksen, joten nousin penkiltä ja lähdin kävelemään ruokalaa kohti caroline perässäni. koulun ruoka ei taaskaan ollut mistään parhaasta päästä, mutta eiköhän tällä pärjäisi ainakin pari tuntia. istuimme vapaaseen pöytään ja aloimme jutella tulevasta koe viikosta, joka toi mukanaan stressiä ja väsymystä.
"se tuijottaa sua taas" caroline kuiskasi leveä virne huulillaan. kohotin kulmiani hieman hämmentyneenä. kuka minua muka katsoisi? "marcus, se kattoo sua koko ajan" ruskeahiuksinen tyttö jatkoi, minun näyttäessä varmasti vielä hämmentyneemmältä. käännyin katsomaan taakseni, joka taisi olla virhe, sillä kohtasin heti marcuksen katseen. tuon ruskeat silmät katsoivat suoraan omiin vihreisiin silmiini. pojan kasvoilla oli todella suloinen hymy.
kun olimme saaneet ruokamme syötyä ja astiat palautettua suuntasimme matkamme kohti tyttöjen pukuhuonetta, koska viimeiset kaksi tuntia olisivat valinnais aineita ja minulla se nyt sattui olemaan liikunta.
pidin kyllä liikuntatunneista, mutta tällä hetkellä olisin kyllä mielummin kotona omassa sängyssäni lämpimän peiton alla nukkumassa.
kukaan muukaan ei näyttänyt innostuneelta pelaamaan jalkapalloa vesisateessa. kun viimeisetkin olivat valmiita lähdimme kohti troforsin ainoaa jalkapallokenttää, joka oli eri puolella kylää kuin koulu joten matkoihin menisi aikaa. monet lähtivät matkalla käymään kaupassa tai kotona, mutta me kävelimme carolinen kanssa suoraan jalkapallo kentälle. opettaja jakoi meidät kahteen joukkueeseen, jonka jälkeen pelasimme koko tunnin. sain tehtyä yhden maalinkin, vaikka en mikään hyvä ollutkaan jalkapallossa. viimein opettaja vihelsi pilliin merkkinä tunnin päättymisestä.
✨✨
Hei pitkästä aikaa!
Oon pitäny tosi pitkää taukoo kirjottamisesta, mutta nyt löytyy motivaatioo ja oon kehitelly tätä juonta.
Toivon että tälle löytyy vielä lukijoita.
Alan luultavasti korjaan noita vanhoja lukuja, mutta uus osa taas huomenna!
~Lin