FIND YOURSELF

1. UUSI ALKU

Hei, olen Charlotte Bernard, mutta käytän nimeä Charlie. Istun lentokoneessa matkalla Los Angelesiin kaverini Sadien kanssa. Ennen kuin menemme tarinaan niin kerron mistä tämä kaikki alkoi.

Noin 15-vuotiaana elämäni alkoi mennä pahaan suuntaan. Halusin olla siisti tyyppi ja aloin liikkumaan väärien ihmisten seurassa. Aloitin polttamisen ja join ekat kännit. Jätin ala-asteen vanhat, mutta todelliset ystäväni. Koulu ei kiinnostanut minua pätkän vertaa ja lintsasin koulusta melkein joka viikko. Jos menin kouluun niin esitin siellä sitten vain kovaa tyyppiä, huusin opettajille vastaan ja kiusasin ihmisiä jotka olivat hyviä koulussa. Perheelleni olin kaikista kauhein. Esitin että en välittänyt vanhemmistani ja kahdesta pikkusiskostani, vaikka tosi asia oli eri. Rakastin perhettäni ja ilman heitä ei olisi minuakaan. Tulin aina yöllä kotiin eikä vanhempani tienneet missä olin. He eivät tienneet että join ja poltin. He eivät edes tienneet, että rakastin heitä. Elämä ei toimi näin. Luulet olevasi kova, mutta miten muut näkevät sinut: olet nolo esittäjä, joka ei pärjää elämässään ja ei osaa olla oma itsensä.

Olin juuri täyttänyt 17-vuotta, kun kokeilin huumeita ensimmäistä kertaa. Olin bileissä tämän aikaisen poikaystäväni kanssa. Poikaystäväni kaveri tarjosi minulle huumeita. Päässäni pyöri 'älä ota', mutta olin isossa porukassa enkä pystynyy kieltäytymään niistä. Tunsin itseni heikoksi. Olin todella vajonnut pohjalle. Minun olisi pitänyt olla rohkea ja sanoa 'ei'. Tämä yö oli aivan liikaa minulle ja se riitti selvittämään ajatuksiani. Huumeet olivat liian vahvoja ja jouduin pahoihin ongelmiin niistä. En edes muista tämän jälkeen mitään siitä yöstä. Muistan vain aamulla heränneeni sairaalasta. Vieressäni istui lääkäri. Ja muistan vielä tarkasti mitä hän sanoi minulle:

- "viime yö ei ollut mikään järkevä valinta. Luulen, että et edes tiedä mitä huumeita otit viime yönä. Ne olivat hengenvaarallisia. Onneksesi eräs sairaalamme lääkäri oli löytänyt sinut ajoissa kaupungin kadulta makaamassa tajuttomana. Kuolema oli todella lähellä. Sait tilaisuuden elää ja käytä se tilaisuus tällä kertaa hyvin. Olit myös rikkonut kaupungin omaisuutta viime yönä. Vanhempasi saavat ison laskun."

Tämän jälkeen lääkäri poistui huoneesta ja purskahdin itkuun. Itkuun, jota en pystynyt vain lopettaa. Kyyneleet kuivattivat silmäni. Siinä samalla tajusin monia asioita. Kuinka olin pilannut elämäni. Kuinka olin pilannut suhteeni ystäviini ja perheeseeni. Kuinka olin muuttunut aivan eri henkilöksi. Ja tajusin myös, että olin saanut uuden tilaisuuden elämiseen. Päätin käyttää tämän tilaisuuden hyvin ja aloittaa alusta. Halusin aloittaa kaiken alusta paikassa jossa kukaan ei tuntenut minua.

Vanhempani lähettivät minut asumaan tätini luokse. Tätini asui eri kaupungissa, mutta ei kovinkaan kaukana kotikaupungistani. Törmäsin siellä vanhoihin pahoihin ystäviini. Se kaupunki ei ollut oikea paikka aloittaa kaikkea alusta. Mutta siellä tapasin Stellan. Törmäsin Stellaan kaupungilla, kun ulkoilutin tätini koiraa. Koira oli sotkenut Stellan valkoiset housut ja halusin korvata sen hänelle. Tarjosin Stellalle kahvit. Siinä samalla kerroimme omista elämistämme. Stellalla oli tosi samanlainen tarina, kuin minulla. Stella halusi aloittaa myös kaiken alusta. Stella muistutti minua tosi paljon. Tunsin löytäneeni sielun siskoni. Aloimme suunnittelemaan muuttoa ulkomaille, Amerikkaan, Los Angelesiin ja...

Tässä me nyt olemme. Istumme vierekkäin lentokoneessa. Matkalla Los Angelesiin.

// eli tässä ois nyt eka luku. Toivottavasti kuulostaa kivalta. Yritän jatkaa nyt mahdollisimman nopeasti tätä (mut riippuu et onko edes tän tarinan lukijoita? Jos oot kiinnostunu tarinasta nii pistä vaikka kommenttia 😊 )