Part 1 ~ Kohti uutta paikkaa

6 0 0
                                    

// alkusanat, tiedän ettei näistä luvuista tule kovinkaan pitkiä, joten pahoittelen siitä nytten... Koitan julkaista uutta lukua mahdollisimman usein :) Mutta LET'S GET IT STARTED YEAH

KIM CHUL

Pakkasin viimeisiä tavaroitani pieneen pahvilaatikkoon, huokaisen hiljaa. Pistän vielä kuullokkeet ja puhelimen laturin taskuun. Kipitän laatikko sylissäni, autolle ja laitoin laatikon takakonttiin, istahdinkin etupenkille, sulkien turvavyön ja kaivaen puhelimeni esiin nojaten ikkunaan.

Istuskelin siinä isäni kyydissä kohti Seosanin laitamaa, missä tulisin asumaan, ja koulukin on kilometrinpäässä. Olin kai istunut autossa tunnin, tai noh se tuntuu siltä ainakin. Olimmekin vasta alle puolet, ja olenkin jo turhautunut tähän matkaan.

Puolet matkasta ehkä enemmänkin, olin kuluttanut vain puhelimen näpräämiseen vaikka isä kehottikin katselemaan maisemia, enhän mä kerennyt näistä some jutuista mihinkään, se oli valhe, oikeasti olisin ehtinyt laskemaan kaikki lampputolpat, ja laulaa musiikin tahtiin, mutta en tehnyt niin. 

Pysähdyimmekin johonkin huoltoasemalle syömään, paikka näytti ihan kodikkaalta huoltoasemaksi, menin suoraan huoltoaseman sisälle noustuani autosta ylös. Kävelen tiskin luokse ja katselen mitä ottaisin, päätin ottaa vaan nugetit ja smoothien, isäni oli ilmestynyt viereeni ja tilannut itselleenkin jotain. Menimme istumaan nurkkapöytään istumaan.

Saammekin pian ruokamme tuleekin, molempien annokset näyttävät hyviltä, pyydän isääni ottamaan musta kuvan. 

"Kiitos" sanon isälleni hymyilen tuolle nelikymppiselle miehelle.

         Shoul_Kim01: Kohta uudessa kodissa Seosanissa, ja huomenna aloitan koulun 🙂

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.

         Shoul_Kim01: Kohta uudessa kodissa Seosanissa, ja huomenna aloitan koulun 🙂

                    Julkaistu 10s sitten


   Aloitin syömään annostani hiljaa, okei näykin nugettiani ja hörpin juomaani. Katselin tarkkaavaisesti ikkunasta ulos. Olihan huoltoaseman maisema ihan hieno, ei kummoinen mutta kelpaisi tälläisessä maisemassa asuakkin.


(Suunnilleen tunnin kuluttua)

Saavuimme pian uuteen kotiini, vanhempani oli tuonnut jo osan tavaroistani, olin siis muuttanut asumaan yksin. Nyt pyysin isääni jäämään yöksi että jaksaisi ajaa takaisi Incheoniin. 

Tein isälleni pedin olohuoneen sohvalle ja keitin meille teetä illaksi. Minua stressasi se että huomenna alkaisi koulu. Istuskelimme siinä olohuoneeni lattialla ja hörpin teetäni, juttelemme huomisesta, että isäni voisi viedä minut kouluun ja lähti samalla takaisin kotiin.

Päätin mennä suoraan nukkumaan teen jälkeen, tietysti sitä ennen pesten hampaani ja valitsin vielä huomisen asun, etten vaan myöhästyisi ekasta koulupäivästä. Käperryin peiton alle ja aloin tuhisemaan hiljaa, merkiksi siitä että olen nukahtanu

// words: 348 :)

x I know you, but you don't know me xWhere stories live. Discover now