Leevi ja Blade

Ihanin hymy

"Hei! Sinä sanoit, että minä olisin ensin hippa!" huusin. Poika, jolla oli punaiset hiukset ja vihreät silmät, hymyili. "Ensi kerralla sitten, Lee" poika sanoi.

------------------------------

Leevi

"Niin niin, mutta poika on jo 17-vuotias!" äiti mumisi, muka hiljaa, psykologille. "Lee!" kuuluu ääni takaani. "Hei, Blade" hymyilen punatukalle. "Miten menee?" tämä kysyy. "Ihan hyvin" hymyilen. "Näytät väsyneeltä. Paljonko olet nukkunut?" poika kysyy. "Kaksi tuntia.." sanon hiljaa. "Lee, olen huolissani sinusta" poika sanoo. "Älä ole" hymyilen surullisesti.

"Leevi!" äiti huutaa. "Pakko mennä" sanon ja nousen sängyltäni. "Nähdään, Lee!" poika sanoo ja vilkuttaa. Kävelen ulos huoneestani ja astelen portaat alas. "Hei" sanon. "Hei, kulta" äiti sanoo ja halaa minua. "Näytät väsyneeltä" äiti sanoo. "Niin Bladekin sanoi" sanon. "Hm.." äiti mutisee ja raapii käsivarttaan. "Kaikki hyvin?" kysyn. "Tottakai, kultaseni" äiti sanoo ja pörröttää hiuksiani.

Istahdan alas pöydän ääreen ja tuijotan ikkunasta ulos. "Leevi, muistatko kun sanoin, että pääsisit ehkä kouluun?" äiti sanoo. "Vastasin, että en halua. Eli muistan" sanon. "Olen kuitenkin järjestänyt sinulle tunteja lähilukiosta. Sinulla on viikossa kolmena päivänä kaksi tuntia eri aineita" äiti sanoo. "Kiitos tiedosta" sanon. "Leevi, kulta. Haluan vain parastasi. Pääset opiskelemaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin" äiti yrittää innostaa. "En halua. Blade pitää minulle seuraa" sanon päättäväisesti. "Blade lähtee varmaan itsekin kouluun" äiti sanoo. "Hm.. jos lähtee, niin lähden minäkin" sanon.

Nousen pöydästä ja lähden huoneeseeni. "Hei, Lee!" punatukka istuu sängylläni. "Hei, Blade. Oletko sinä menossa kouluun? Äiti yrittää suostutella minua kouluun" sanon ja katson mietiskelevää poikaa. "Voisinhan minä" poika sanoo sitten. "No sitten minäkin menen!" sanon päättäväisesti. Blade hymyilee leveästi. Pojan hymy on ihanin ikinä.

"Hei, ajattelitko missään vaiheessa tehdä sitä maalaustasi?" Blade hymyilee. "Mikä maalaus?" kysyn hieman ihmeissäni. "Tämä" Blade sanoo ja nostaa sänkyni alta ison taulun. Siinä on sininen taivas ja muutama pilvi. Yksi pilvi muodostaa kuvan kahdesta henkilöstä, käsi kädessä. "Eh.. se on jo valmis" sanon. "No, se on tosi hieno" Blade sanoo ja tutkii kuvaa. "Ketkä ne on?" Blade kysyy. "Ketkä?" kysyn. Blade kääntää taulun minuun päin ja osoittaa pilvi-ihmisiä. "En tiedä. Ketkä ne sinusta on?" sanon. Blade hymyilee. "Me" Blade sanoo. Hymyilen pojalle. Oveen koputetaan. "Oh.. pitänee mennä" Blade hymyilee. Vilkutan tälle.

"Hei, kulta" äiti astelee sisään, ja Blade ulos. "Hei" sanon ja työnnän maalauksen piiloon. "Mikäs se oli?" äiti kysyy. "Joku outo maalaus vain" sanon ja istun sängylleni. "Kaikki hyvin?" äiti istuu viereeni. "Joo, jännittää vain se koulu" sanon. "Hyvin siellä menee" äiti rohkaisee. Hieron käsiäni yhteen ja hengitän syvään. "Saat kyydin huomiseksi" äiti sanoo. "Keltä?" kysyn. "Minulta" äiti sanoo ja pörröttää hiuksiani. "Aa.." mumisen. Äiti poistuu huoneesta. "Teen pian ruokaa" äiti vielä huikkaa ja sulkee oven.

Istun sängylläni ja katselen ikkunasta ulos. Joku tarttuu kädestäni. "Hei" lempeä ääni sanoo, ja silittää kättäni. Käännän katseeni. Blade hymyilee lempeästi. "Tulit sittenkin takaisin" hymyilen tälle. "Olen täällä aina, kun haluat" Blade hymyilee. Nyökkään ja katson ulos ikkunasta. "Mitä mietit?" Blade kysyy. "Koulua" vastaan. "Hyvin se menee, olen siellä jos tarvitset minua" Blade sanoo ja sivelee poskeani. "Kiitos" sanon.

"Leevi! Syömään!" äiti huutaa alakerrasta. "Pitää mennä" sanon ja nousen ylös. "Okei, nähdään" Blade sanoo ja hymyilee. Hymyilen pojalle ja lähden kohti alakertaa. Istun pöydän ääreen ja katson, kun äiti kuljeskelee ympäri keittiötä. "Onko.. kaikki hyvin?" kysyn äidiltä. "Tottakai, kultaseni. Etsin vain avaimiani" äiti sanoo. "Okei.." sanon ja otan lautaselleni ruokaa. "Haen postin, syö vain rauhassa" äiti sanoo ja lähtee eteiseen. Nyökkään ja jatkan syömistä. Ovi naksahtaa auki ja painautuu kiinni. Olen yksin. "Hei" Blade ilmestyy vastapäätä minua. "Hei" sanon. "Pihalla tulee lunta" Blade hymyilee. "Okei" hymyilen. "Pitänee mennä" Blade sanoo ja lähtee. "O..okei" sanon, mutta poika on jo kadonnut. Äiti astelee takaisin.

"Tässä on koulukirjasi" äiti sanoo ja laskee pöydälle ison paketin. "Paljonko niitä on?" kysyn. "Sinulla on kuutta eri ainetta. Matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, äidinkieltä, englanti, biologiaa ja maantietoa ja historiaa" äiti sanoo. "Siinähän on kahdeksan ainetta" sanon ihmeissäni. "Fysiikka ja kemia on samassa ja biologia ja maantieto on samassa" äiti sanoo. Nyökkään. Syön lautaseni tyhjäksi ja otan paketin itselleni. Avaan sen. Sisältä paljastuu monta kirjaa, jotka laitan pinoon ja otan ne käsiini. Ne painavat paljon, mutta kannan ne huoneeseeni.

Pakkaan mustaan reppuun englannin ja matematiikan kirjat. Huokaisen ja istun sängylleni. "Jännittääkö?" kuuluu ääni. "Joo" vastaan ja käännyn katsomaan Bladea. Poika näyttää surulliselta. "Kaikki hyvin?" kysyn. Poika huokaisee. "Ehh.. ei mitään, mutta älä huoli, kyllä sinä sinne sovit" Blade sanoo ja hymyilee. Hymyilen takaisin.

Päädymme sitten piirtämään. Tai no minä piirrään ja Blade katsoo vierestä. "Piirrä koira" poika sanoo. "Minkälainen?" kysyn. "Saksanpaimenkoira" Blade vastaa. Piirrään sitten suuren koiran paperille. "Ava.." Blade kuiskaa. "Kuka?" kysyn. "Minulla oli saksanpaimenkoira, jonka nimi oli Ava" Blade sanoo ja hymyilee. "Ai, missä hän nyt on?" kysyn. "Taivaassa" Blade hymyilee. Nyökkään. "Ava taisi olla sinulle tärkeä" sanon ja katson paperia. "Ava oli perhettä" Blade sanoo. "Saanko sen?" Blade kysyy ja katsoo paperia. Taitan sen ja ojennan pojalle. "Kiitos" Blade hymyilee ja laittaa sen taskuunsa.

Blade sitten lähtee, kun kello on yhdeksän. Äiti astelee sisään huoneeseeni. "Hei, kulta. Olen menossa jo nukkumaan, älä valvo liian kauaa" äiti sanoo ja halaa minua. "Okei, hyvää yötä" sanon. "Hyvää yötä, rakas" äiti sanoo, pörröttää hiuksiani ja lähtee.

Haukottelen ja nousen ylös. Käyn vessassa ja astelen takaisin huoneeseeni. Istun sängylleni ja katson huonettani. Pimeää. Yksinäistä. Ravistan päätäni ja menen peiton alle. Haukottelen ja suljen silmäni. Nukahdan.

------------------------------

"Kuka? Eihän täällä ole ketään" nainen snaoi, ja katsoi poikaansa. "Tuossahan Blade istuu" poika sanoi ja osoitti sohvaa. "Leevi, ei täällä ole ketään".