Kyyristyin kivusta maahan, enkä välittänyt enää kuuliko joku. Chase veti minut ulos puskasta. "VI***" hän kirosi. "mitä tehdään?" Chase kysyi luultavasti sudelta. Käänsin päätäni sutta päin kivuissani.
En kuitenkaan nähnyt sutta, vaan pojan. Hänellä oli tummanruskeat hiukset ja ruskeat silmät. "sä oot niin pulassa" hän sanoi Chaselle.
"MITÄ SÄ TEET TÄÄLLÄ!" Chase raivosi minulle. "seu-rasin sua" sain puristettu sanat suustani kivun keskellä. "miksi?" Chase kysyi näyttäen rauhoittuneen jo hieman. "oisi-n kysyny mi-kä sun on-gelma on" vastasin tuskaisesti. Poika Chasen vieressä repesi nauramaan. "ei ole hauskaa, Scott" Chase huudahti. "mitä me tehään ton kaa?" hän jatkoi osoittaen minua. "kerrotaan äidille ja viedään tyttö kotiimme" Scott sanoi. Chase toljotti häntä. "tajuatko sä, että äiti tappaa mut ku kuulee, että A menetin silmieni hallinnan ja B ku muutin samalla Cassien!" Chase huudahti. ^muutti?^ ajattelin hämmentyneenä. "eli oot Cassie" Scott sanoi kääntäen päänsä minuun. Nyökkäsin vain. Puhuminen oli liian vaikeaa tässä kivussa. "pystytkö sä kävellä?" Chase kysyi. "en" vastasin. Jos totta puhuttiin niin en edes pystunyt liikkumaan kunnolla. Chase otti minusta kiinni ja otti minut syliinsä. Yritin päästä pois sieltä, mutta turhaan.
Pojat lähtivät kantamaan minua jonnekkin suntaan metsässä. Lopulta tulimme talolle, joka oli metsän siimeksessä. Se näytti liian modernilta metsässä olevaksi.
He veivät minut sinne sisään ja laskivat jonkun sängylle. "pysy täällä" Chase käski minua ja sulki huoneen oven hänen ja Scottin lähtiessään. ^miten muka muutenkaan pystyisin liikkumaan tässä kivussa^ ajattelin hieman huvittuneena.
Hetken kuluttua sisään tuli joku nainen. "hei olen Ashley" nainen tervehti. Huomasin, että hänellä oli kädessään jotain. "mikä tu-o on?" kysyin. "se auttaa sinua nukahtamaan, silloin et tunne kipua" Ashley selitti. Tajusin vasta, että esine olikin jonkillainen ruiskepullo. Sen sisällä oli jotain ainetta. Pelkäsin kuollakseni kaikenlaisia piikkejä varsinkin teräviä. Yritin väistää Ashleytä, kun hän yritti pistää minua ruiskulla. En kuitenkaan onnistunut ja tunsin kuinka sen terävä terä upposi ihooni. Kaikki alkoi pian pimentyä.
Heräsin vieraassa paikassa. Katselin pökkyrässä ympärilleni. Huone näytti pojan huoneelta. Muistiini tulvahti kuvat Chasen oransseista silmistä ja siitä terävästä piikistä. Värähdin.
Chase avasi huoneen oven ja tuli sisään. "hei" hän sanoi. Se kuulosti hirvittävän kovalta ja peitin korvani. "ai niin unohdin, että aistisi ovat nyt herkät" Chase pahoitteli. ^herkät?^ ajattelin hämmentyneenä. "mennään suoraan asiaan muutin sinut ihmissudeksi" Chase selitti huomattuaan varmaan hämmentyneen ilmeeni. "ei ihmissusia ole olemassa" sanoin. "olet hullu" lisäsin. "tule todistan sinulle, että niitä on" hän sanoi vetäisten minut ulos huoneestaan ja lopulta talosta. ^miksi kaikki vetävät minua tänään^ ajattelin ärsyyntyneenä.
Hän vei minut pienen luolan sisään käynnille ja työnsi minut ihan sen päätyyn. "pysy tässä" hän neuvoi. Lähtiessään ulos. ^nyt on hyvä hetki paeta^ ajattelin. Lähdin hivuttautumaan hiljaa ulos luolasta.
"mitä teet?" Chase kysyi. Huomasin hänen tulevan jo takaisin. "tota..." yritin keksiä syytä miksi olin ulkona. Chasella oli kasvi kädessään. "Takaisin luolaan" hän käski.
Peruutin pettyneenä luolan takaseinään kiinni. Chase laski kasvin luolan lattialle. "älä liiku" hän pyysi. Tuijotin häneen hölmistyneenä. Yhtäkkiä Chasen silmät muuttuivat keltaiseksi. ^mikä sen silmiä vaivaa, ensin ne on oranssit ja nyt keltaset^ ajattelin. Chase pudottautui nelinkontin ja tajusin hänestä kasvavan karvaa. Chasen silmissä näkyi kipua, joten käännyin ympäri. En tykännyt katsella kivuissaan olevia ihmisiä saatika tuntea sitä itse. "käänny" Chasen ääni sanoi takaatani hetken kuluttua.
Käännyin ja näin punaruskean suden, jolla oli keltaoranssit silmät. Henkäisin peloissani ja yritin päästä taaksepäin, vaikka en päässyt luolan seinän takia. Susi muutui nopeasti takaisin Chaseksi. "uskotko nyt" hän kysyi. Kai minun oli pakko uskoa? Nyökkäsin.
"sinun pitää muuttua 45min sisällä tai kuolet" Chase sanoi. "jos ihminen muuttuu ihmissudeksi, niin muutoksen jälkeen hänellä on kaksi tuntia aikaa muuttua" hän jatkoi. "ensimmäinen tuntisi meni nukkumiseen ja 15min kävelyyn tänne" hän lopetti. "en tahdo muuttua, näin silmistäsi, että se sattuu" vastustin. "arvasin, että sanoisit noin" Chase sanoi ja nosti kasvin lattialta. "siksi hain tämän" hän jatkoi osoittaen kasvia. "tälle kasville ei ole nimeä, mutta ihmissusien metsästäjät käyttävät sitä paljastamaan ihmissuden" hän selitti. "jos tätä kasvia joutuu ihmissuden elimistöön, niin hän muuttuu pakosti susi muotoonsa" Chase lisäsi.
Yritin päästä Chasen ohi pakoon, mutta hän tukki tieni ja työnsi minut seinää vasten. Sitten hän alkoi tunkea lehteä suuhuni ja sulki sitten suuni kädellään. "niele" hän käski. Pudistin päätäni. En tahtonut kokea taas kipua. Chase piti kättään sullani kärsivällisesti. Minun on kohta pakko nielaista ajattelin pakokauhun vallassa, kun sylkeä alkoi kerääntyä suuhuni. Lopulta luovutin ja nielaisin. Chase päästi minusta irti ja perääntyi neljä askelta.
Tunsin kivun kasvavan sisälläni. Kaaduin pakolla maahan käsilleni. Yritin nousta pystyyn, mutta tajusin jalkojeni luiden vaihtaneen asentoaan. Samalla hetkellä näin yhden ruskean karvan kädessäni. Käteni muoto alkoi vaikuttaa enemmänkin tassulta kuin kädeltä. Suuni ja nenäni tilalle kasvoi kuono ja korvani muuttuivat suden korviksi. Tunsin kuinka minulle kasvoi häntä. Lopuksi viimeinen karva kasvoi minulle.
Minua heikotti hieman ja hoipertelin neljällä tassulla maassa, jotten kaatuisi. "oletko kunnossa" Chase kysyi huolestuneena tullessaan varovasti lähemmäs. En vastannut hänelle. Hän oli jo tehnyt tarpeeksi. "miten muutun takaisin?" kysyin. Chase katsahti minuun loukkaantuneena, kun en vastannut hänen kysymykseensä. "ajattele olevasi ihminen" Chase ohjeisti.
Ajattelin itseäni ihmisenä. Tällä kertaa en tuntenut kipua. Pian olinkin muuttunut takaisin omaksi itsekseni.
DU LIEST GERADE
Legendat~Kuun kirous
Werwolf16-vuotias Cassie muuttaan uuteen kaupunkiin äitinsä kanssa. Koulussa Cassie tapaa salaperäisen pojan ja seuraa häntä salaa metsään. Hän saa kuitenkin katua sitä