Hiutaleloikan valinta

Luku 4

Tossa kuva Hiutaletassusta ^.

Hiutaletassu oli juuri herännyt kun hänen mestarinsa Valkokäpä kutsui häntä.
-Mitä sanoisit jos lähtisimme nyt harjoittelemaan taisteluliikkeitä? Valkokäpälä kysyi.
-Mahtavaa! Lähdetäänkö heti? Hiutaletassu vastasi.
Valkokäpälä heilautti häntäänsä vastaukseksi ja lähti hölkkäämään ulos leiristä Hiutaletassu kannoillaan.
He pysähtyivät hiekkakuopalle ja Valkokäpälä rupesi selittämään uudesta liikkeestä.
-Olet pienikokoinen kissa joten sinulle hyvä liike taistelussa voisi olla hyppää ja tarraudu.
Hiutaletassu kuunteli ja mietti liikettä mielessään. Tiivistettynä hänen täytyisi yrittää hypätä tarpeeksi korkealle päästäkseen vastustajansa selkään mutta varottava samalla sitä ettei joudu soturin litistämäksi jos hän kierähtää selälleen.
Jos hyppy onnistuu voi pienemmällä kissalla olla hyvät mahdollisuudet tehdä paljon vahikoa vastustajansa ulottumattomissa.
Hiutaletassu ajatteli pystyvänsä tähän ja nyökkäsi Valkokäpälälle olevansa valmis aloittamaan.

-Koeta ensin vain hypätä korkealle ja laskeutua neljällä käpälällä tasapainoon.
Hiutaletassu ponnisti,loikkasi ja laskeutui maahan horjumatta.
-Laskeutumisesi oli oikein hyvä mutta ponnistuksesi liian hidas, vastustaja kerkeää tajuta mitä aiot tehdä seuraavaksi. Hänen mestarinsa kertoi.
-Hei Valkokäpälä mahtuisiko Ruskatassukin harjoittelemaan? Kauempaa tulossa olevava Koivuhäntä kysyi.
-Juu, Hiutaletassu voisikin yrittää tätä liikettä häneen. Valkokäpälä vastasi.
Koivuhäntä ja hänen oppilaansa Ruskatassu joka muuten oli Hiutaletassua huomattavasti suurempi ja kuun vanhempi tulivat kuopalle.

-Noniin Hiutaletassu anna mennä, Valkokäpälä sanoi kun Ruskatassu oli asettunut hänen viereensä.
-Selvä, Hiutaletassu huikkasi ja kiinnitti katseensa vastustajaansa.
-Älä sitten odota mitään armoa pentu, Ruskatassu sihahti.

Hiutaletassu loikkasi, mutta ilmeisesti se tapahtui liian hitaasti sillä Ruskatassu siirtyi ja Hiutaletassu tömähti maahan kömpelösti ja sai vielä vastustajansa vahingon iloisen naun päälleen.
-Hiutaletassu sinun täytyy olla nopeampi, hänen mestarinsa moitti.
Hiutaletassua ärsytti kaikki sillä hetkellä mutta yritti pitää sen sisällään.

He ottivat harjoituksen vielä uudestaan muutamaan otteeseen, mutta Hiutaletassulle kävi yhtä kömpelösti joka kerta.
Kun he viimein palasivat leiriin hän oli jo ihan puhki ja raahasi itsensä viimeisillä voimillaan tuoresaaliskasalle ja alkoi syödä varpusta jonka jälkeen hän meni lepäämään.

Hiutaletassu oli ilmeisesti nukahtanut hetkeksi koska herätessään taivas alkoi jo hämärtyä.
Aamuiset tappiot palautuivat hänen mieleensä ja Hiutaletassu lähti kohti Valkokäpälää.
-Saanko mennä leirin ulkopuolelle harjoittelemaan sitä liikettä? Hiutaletassu kysyi.
Valkokäpälä näytti mietteliäältä mutta vastasi sitten, -Mene vain mutta älä viivy liian kauaa.
Hiutaletassu nyökkäsi ja lähti iloisena ulos leiristä hän juoksi hetken ja pysähtyi sitten joen lähelle.
Hiutaletassu huomasi vieressään kannon ja koki että se olisi tarpeeksi hyvä harjoitteleluun vastustajaksi.

Hetken siinä harjoiteltuaan hän kuuli hieman kauempaa tutun äänen.
-Hei Hiutaletassu mitäs teet?
Hiutaletassu kääntyi ja huomasi Sysitassun.
-Yritän harjoitella erästä taisteluliikettä, mitä itse.
-Tulin harjoittelemaan kalastamista, miksi harjoittelet yksin, Sysitassu jatkoi kyselyä.
-Koska pyysin saada mennä harjoittelemaan itsekseni kun päivällä ei oikein onnistunut, Hiutaletassu vastasi.
Sitten hän jatkoi harjoittelua.
Hiutaletassu huomasi kun Sysitassu vilkuili häntä huvittuneena.
-Voisitko edes kertoa mitä teen väärin etkä vai hihittää siinä! Hiutaletassu tuhahti.
-Voisin opettaa sinua mutta en saa tulla sinne, Sysitassu vastasi.
-Entä jos menisimme klaanien rajojen ulkopuolelle, emme olisi keneenkään reviirillä? Hiutaletassu ehdotti.
-Sinäkö tosiaan tahdot että autan? Sysitassu kysyi hieman yllättyneenä.
-No ei tästä kuitenkaan muuten tule mitään ja jään muiden oppilaiden jalkoihin. Hiutaletassu valitti.
Sysitassu nyökkäsi ja sanoi -Nähdään kahdella vaahteralla rajojen ulkopuolella ja tämä on kisa.
Hiutaletassu jäi hetkeksi tuijottamaan kun Sysitassu pinkoi pois päin kunnes tajusi lähteä itsekin juoksemaan.

Vaahteroille päästyään hän oli varma siitä että olisi ensimmäinen eikä Sysitassua myöskään näkynyt missään.
Hiutaletassu istahti puun juureen odottamaan.
Yhtäkkiä hänen eteensä tömähti jotain puusta, se oli Sysitassu.
-Luulitko voittaneesi, Sysitassu naurahti.
Hiutaletassu vain pyöräytti silmiään ja kysyi sitten alkaisivatko he harjoitella.

Hetket harjoittelun kuluttua Sysitassu sanoi -Hei tämähän alkaa jo sujua, tee vielä se hyppy!
Hiutaletassu loikkasi ja laskeutui maahan horjumatta-Täydellistä, hän vielä totesi iloisena.
- Kiitos Sysitassu, Hiutaletassu maukui.
-Eipä kestä, sinua on mukava opettaa mutta aamupartion lähtemiseen ei ole enää kauaa joten minun täytyy mennä, nähdään! Sysitassu totesi kosketti hännällään Hiutaletassun korvaa ja lähti loikkimaan leiriään kohti.
Myös Hiutaletassu lähti kohti Myrskyklaanin leiriä onnellisempana kuin pitkään aikaan.

Pitkästä aikaa lukua.
Oon pahoillani jos joku on tätä odottanut että tässä kesti näin kauan mutta yritän taas alkaa kirjottelee aktiivisemmin💕

💬&⭐