20

194 30 2
                                    




Mä valvoin öitä,

miettien sua ja sun koko tarinaa.
ja miettien meitä.


Missään ei oikeasti tuntunut olevan järkeä.

Mä olisin voinut tappaa tietääkseni.

Olisin voinut kysyä sulta ihan millon vain.

Tarjota apuani.

Mutta mä en uskaltanut.


Toivoin ehkä sun kertovan ja pyytävän itse.

Puhuvan.

-

Sä itkit tosi usein,

sun ei ollut hyvä olla.

Me usein oltiin mun sängyllä.

Ja sä halasit mua niin lujaa, että pelkäsin sun voimien hiipuvan.


Silti sä jäit vain harvoin yöksi,

vaikka kerroit ettet nukkunut hyvin ilman mua.

sinilintu | jjk ;; kthWhere stories live. Discover now