luku 2

17 4 0
                                    

Seuraavina kolmena päivänä kaksijalat eivät olleet niin kivoja. Eivät ne ilkeitä olleet, vaan hyvin kiireisiä. Kaikki laittoivat tavaroita laatikoihin, jotka vietiin hirviön mahaan. Koti alkoi tyhjentyä. Keijun lempi talja ja lempi kaappi menivät autoon myös.  Keiju alkoi huolestua. Tämä oli kamalaa! "Tällaista oli viimeksi pentuajoillani. Kun kaksijalkojen koti haisi mädäntyneelle ja lattia oli märkä, kaksijalat raijasivat tavaransa hirviön sisään ja lähtivät jonnekkin. Kun he tulivat takaisin, minut käskettiin pois ja kuljetettiin paikkaan, jossa oli muita kissoja. Olin siellä yli kuun. Muut kissat olivat hyvin ilkeitä ja olin silloin kaikista pienin. Sitten, vihdoin, ne tulivat hakemaan minua! Ette arvaa kuinka kehräsin! Olin heille myös kyllä vihainen", kertoi Sitruuna. Keiju ja Koppakuoriainen kuuntelivat pöllämystyneinä. Nyt kodin lattia ei kuitenkaan ollut märkä eikä inhottava, vaan kuiva ja miellyttävä. Koti oli jo tyhjennetty. Kaikki paikat olivat puhtaat ja vain muutama kaappi oli jätetty sisälle, nekin siirretty. Sitten he kuulivat kun kaksijalkojen hirviö huristi matkoihinsa. Aikoisivatko kaksijalat viedä heidän kaikki tavaransa ja lelunsa pois? Ja joutuisivatko he siihen kamalaan kissapaikkaan? Keijua puistatti. Mutta mitä heille sitten tapahtuisikaan, he olisivat yhdessä. Täytyi pitää huolta muista. Ja minähän sen teen!

Toivepuron koti (jätetty kesken)Where stories live. Discover now