Vain me kaksi

3. Oltaisko Ystäviä?

Pari päivää oli kulunut siitä kun koulu oli jälleen alkanut. Jaemin seisoi Vanessan kanssa hiljaa koulun pihassa, miettien heidän välejään. Kuinka kauan tämä pakotettu suhde kestäisi, kun toinen ei oikeen ollut kiinnostunut? Jaemin oli hämmentynyt kiinnostuksestaan poikaa kohtaan, kuka tuo Luca oli? Oliko heidän välillä joskus ollut jotain? Mikä tämä tunne oli? Kysymyksiä oli paljon, vastauksia vähän. Jaemin ei jaskanut Vanessan perhettä enää. Miks heidän vanhempien täytyi olla työkavereita? Miksi hänen ja Vanessan piti seurustella sen takia?! Kaikki vain tuntui niin epäreilulta Jaeministä. Isoin ja tärkein kysymys oli vain, miksi?! Ahdistavan hiljaisuuden keskeytti pieni söpö poika, Luca.

"Moi!" Iloinen poika sanoi tervehtien molenpia.

"Aa, moi..." Jaemin vastaa katsottuaan, mitä Vanessa oikein teki.

"Ja kuka sää muka oot?"

"Anteeks unohdin esitellä itteni, mä oon Luca!" Poika vastaa hieman hämmentyneenä, sillä tytön reaktio ei ollut erittäin lämmin. Luca ei siltikään loukkaantunut, sillä mitä se hyödyttäisi? Ei mitään, joten hän jatkoi vain matkaansa. Ovet olivat auki, joten Luca astui sisään isoon rakennukseen.  Koulussa ei siihen aikaan ollut vielä paljon oppilaita, joten siellä sai olla rauhassa. Muutama opettaja tuli vastaan tervehtien. Oppilaat olivat joko puhelimilla kaappiensa luona, tai ulkona.

*Lucan pov*
Täällä on aika hiljasta, yllättävää. Mikä luokka se nyt olikaan? Ahaa, 36. Sen pitäis kai olla kerros ylempänä. Luokan eteen saavuttuani, otin kirjat esille, laitoin avaimet reppuun ja istuin läheiselle tuolille, sillä luokaan sisään ei päässyt vielä. Otin puhelimeni, ja katsoin nopeasti ilmoitukset, jotka olin saanut.

Kolme viestiä henkilöltä Äiti💖

Jaahas, mitäs nytte?

Jaajaa...

Äiti laittoi viestiä vielä perheryhmäämme, ja laitoin puhelimen pois sen jälkeen. Opettaja astui ulos luokasta, eli sinne saisi tulla nyt.
Käytävän päädystä, juoksi poika. En tunnistanut häntä, kunnes hän oli lähempänä minua. Se oli Jaemin. Jaemin pysähtyi hengästyneenä eteen, pyytäen numeroani. Outoa.

"Mä- mä siis vaan-" Poika vaikersi, kumminki minun pysäyttämänä.

"Joo, voidaan olla kavereita" Vastasin miltein heti, sekä tein pienen hymyn tälle. Poika vain nyökkää, ja ilmeisesti lähtee kävelemään omaan luokkaansa. Outo poika, mutta ei siinä mitään, en itsekään ole sen normaalimpi. Jos nyt ihan totta puhutaan...

Koulupäivä oli ohi, enkä ollut nähnyt poikaa enää aamun jälkeen. Ilalla päätin kuitenkin rohkeana laittaa tälle viestiä, ilman vastausta silti...
Ehkä tällä oli kiire? Jaemin sentään oli suosittu, sekä hän harrasti koripalloa. Ehkä hän vain oli ystäviensä kanssa, tai treeneissä, eikä siksi vastannut. Alkoi hämärtää, joten Luca päätti mennä nukkumaan. Hänen piti kumminkin ensin hoitaa nuorempia. Ellei Ashton ja Sarah sitä jo olleet tehneet. Eipä tietenkään olleet. Ashton oli ilmeisesti ulkona, ja Sarah taisteli toisen kaksosista, Nean kanssa, siitä että hän söisi iltapalansa. Mea oli vessassa, reippaana. Mea oli esimerkillinen lapsi. Nea ja Mea olivat hyvin erillaisia. Mea enemmän rauhallinen, Nea extrovertti, ja niin edespäin. He ovat silti identtisiä kaksosia, vaikkei sitä aina ehkä uskoisikaan. He näyttivät kyllä hieman samalta. Mealla kauniit pitkät lainehtivat ruskeat hiukset, vihreät silmät sekä upeat pisamat. Nealla taas erittäin hienot suorat ja pitkät vaaleat hiukset, juuri semmoiset kuin prinsessalla,sekä vihreät silmät ja hienot pisamat. Olen kateellinen heidän kauneudelle hieman, mutta ei niin paljon että se olisi ongelma. Sarah, olin näiden kahden tytön välimuoto. Vaalean ruskeat hiukset, vaaleat latvat, vihreät silmät sekä ne samat upeat pisamat. Veljeni, oli myös hyvännäköinen, hänellä on erittäin tumman ruskeat hiukset, ja muuten nuo samat piirteet. Äidilläni on luonostaan vaalean ruskeat hiukset, mutta hän on värjännyt hiuksensa erittäin vaaleaan blondin sävyyn. Hänellä on siniset silmät, ja pisamat. Virheän silmän värin olemme perineet isältä, jota ei kummemmin nähdä, eikä se sinänsä haittaa. Äitini, Marissa, sekä isäni Tommy olivat eronneet kun olin pieni, ihan hyvästä syystä! Isäni on petturi! Olin niin väsynyt, että päätin mennä nukkumaan. Huomenna on kuitenki viikonloppu, eli kävisin heti aamusta yhdellä ystävälläni, toki ainoalla hehhe...

*Moii kaikki! <3
Tää on vähän sekava, ja saattaa sisältää kirjotus virheitä, kello on kummiski 00.25 nii joo hehhe...
Toivottavasti piditte ja jutellaan lisää kommenteis eks nii? :3"