I ain't good, to be yours [VALMIS]

"Ta-."

"Tae kaikki hyvin?" Kuulin lempeän äänen kysyvän takaani. Käännyin ja näin Jiminin. "Joo on. Jungkookin tila vaan mietityttää." "Sama tääl. Mut kyl se selvii, mä uskon niin." "Toivotaan parasta." "Haluutko mennä syömään jonnekin?" "Mennään vaan." Nosin ylös ja me lähdimme etsimään jotain ravintolaa.

Menimme johonkin shusi ravintolaan tai jotain. Jimin tilasi meille ruokaa ja istuiduimme pöytään odottamaan. "Tiiätkö sä millon Yoongi pääsee pois sairaalasta?" Kysyin "Varmaan parin viikon päästä." "Kiva." "Mitä muuten Yoongi tarkotti, kun se sano että tää on sen neljäs kerta ambulanssin kyydissä?" "No siis se on joutunut kolme kertaa ambulanssin kyytiin. Esin se tippu jostain ku se oli humalassa ja sen jalkaan tuli niin syvä haava että se piti tikata, toiselkin kerral se tippus varmaan puusta ja murs kätensä. Kolm-." "Miks Yoongi oli puussa?" "Sen kaverit yllytti sen kiipeemään." "Aaa okei." "Ja kolmannel kerral se tais ajaa skeittilaudal autoo päin, mut sillon se oli selvinpäin." "Mahtavaa." "Eiks ookki." "Tosi.". Tarjoilia toi meille ruuat ja me kiitimme. Aloimme syömään.

Hetken päästä
Kun olimme saaneet syötyä, me lähdimme. Menimme Jiminin luokse ja aloimme katsomaan taas jotain elokuvaa. Kuulin kuitenkin aika nopeasti tasaista tuhinaa vierestäni, eli Jimin oli nukahtanut. Liikutin Jiminin päätä varovasti sivulle, jotta hän nojaisi olkapäähäni ja laitoin viltin hänen päälle, jotta hänelme ei tulisi kylmä. Laitoin telkkarista äänet hiljasemmalle, jotta se ei häiritsisi Jiminin nukkumista. Hetken päästä silmäluomeni tuntuivat raskailta ja ne painuivat itse kiinni. Ennekuin nukahdin, sammmutin telkkarin.

Yoongin näkökulma
Katsoin telkkaria, koska ei täs oikeen mitään muutakaan voi tehä. Jimin oli jo lähtenyt ja myös vanhempani, eli olen yksin. Haluaisin että Jungkookille ei olisi käynyt niin pahasti, itselläni oli murtunut vain käsi ja olin saanut liävän aivotärähsyksen, mutta muuten minä säästyin vain parilla ruhjeella ja mustelmalla. Olisin mielummin itse koomassa, kuin että Jungkook olisi, vittu tää on mun vika. Miks mä en kattonut tiehen....oonpä mä idiootti. Kuulin kun huoneeni oveen koputettiin. "Joo?" Sanoin ja ovi avautui, ja sisään astui tutun näköinen poika. Hän tuli istumaan sängyn vierellä olevalle tuolille. "Pitkästä aikaa Yoongi." Poika sanoi. "Niinpä. Mikäs sut tänne tuo?" Kysyin "Tulin kattomaan että miten voit." "Miks sua edes kiinnostaa? Eiks sul oo omii ongelmiiki." "On ja sä oot yks niistä." "Ja millä tavalla? Eiks sun pitäis olla ilonen että exäs on sairaalassa?" "Varmaan pitäis. Mut en oo, mä kaipaan sitä mitä meil oli." "Hei mä oon nyt Jiminin kaa, koita pärjää. Etköhän sä jonkun muijan tai jätkän löydä." "Mut mä haluun sut. Vaikka sä olitkin ihan vitun mulkku mua kohtaan." "No tota kuulee paljon." "Uskon." "Mut ei siitä suhteesta tullut mitään. Me vaan riideltiin, ja mä hakkasin sua, josta mä oon tosi pahoillani. En ois ikinä saanut koskee suhun sillä tavalla mä vaan...no en ollut oma itteni, okei? Lähinnä meidän suhde ei koostunut mistään muusta ku seksistä. Mä vaan petin sua ja valehtelin sulle. Mä en halua että sä joudut kärsimään uudestaan, mun takia." "Yoongi mä oon jo unohtanut sen, oikeesti. Se ei haittaa mua. Eikä mua haittais jos sä löisit mua, okei? Mä tiiän ettet sä oo sellanen, se vaan johtuu huumeista." "Silti. Mä en halua nähdä kun sä pelkäät." "Eiks me voida edes yrittää uudestaan?" "Ta-." Olin sanomassa, mutta poika pussasi minua huulille, ja koska oon vitun kusipää, niin pussasin takaisin....tosin se ei ollut enää mikään pusu vaan kielari, no jaa. Poika erkaantui kielarista. "No?" "En mä voi. Mä oon Jiminin kaa suhtees." "Ollaan salaa, mä haluun sut takasin oikeesti. Mä kaipaan sun tuoksua, sun huulia ja sun kosketusta." "No okei, hyvä on. Mut täst ei kerrota kenellekkään." "Omg. Mä rakastan sua." "Samat sanat, mut mä haluisin nyt niinku mennä nukkumaan." "Joo mä lähen. Mä tuun sit vaiks huomen?" "Joo. Öitä." "Öitä." Poika lähti. Suljin silmäni ja nukahdin.
_________________________________________

Sori kun nää on vähän lyhyitä :(