Koulun suosituin poika tutustuu yhtäkkiä yllättävään henkilöön. Kukaan koulussa ei olisi uskonut sitä. Mitä tästä seuraa kun suosituin poika ja nobody tutustuvat?
Koulun jälkeen kävelin Yoongin kanssa kotiini. Heitin tavarani ja lähdimme Hoseokin luokse. Matka oli aika kiusallinen, koska emme puhuneet mitään. Ei se välttämättä Yoongin mielestä kiusallista ollut. Saavuimme ovelle. Yoongi painoi ovikelloa pari kertaa.
"Mikä on?" Hän kysyi.
"Häh? Ei mikään." Vastasin.
"Mä sanoin aika ilkeesti tänään enkö? Sori oikeesti." Hän vastasi. Vilautin hänelle hymyn.
"Sen ei pitäny kuulostaa niin ilkeeltä. Mut miten sen ees vois sanoo kiltisti?" Hän jatkoi.
"Mul on oikeesti kaikki kunnossa." Vastasin ja ovi aukesi.
"Sae tuli kans." Yoongi sanoi heti nähtyään Hoseokin.
"Kiva!" Hän sanoi innoissaan ja päästi meidät sisälle.
Yoongin puhelin soi ja se oli kuulemma hänen isänsä. Hän meni muualle puhumaan ja minä menin Hoseokin perässä muitten luokse. Siellä oli Seokjin ja pari muuta ketä en tiennyt. En aluksi huomannut poikaa joka istui nurkassa kauempana muista. Hän oli Jungkook.
"Vihdoin mun isä sai korjattuu mun kevarin." Yoongi sanoi tullessaan meidän luokse.
"Kookie~" Yoongi sanoi ja kiirehti halaamaan nuorinta poikaa. He puhuivat hetken jotain mitä en kuullut. Istuin sohvalle Seokjinin viereen.
"Saejin miten te tutustuitte Yoongin kaa?" Seokjin kysyi.
"Umm no se korjas mun meikit, kun mä olin itkeny." Sanoin ja naurahdin kiusallisesti. Seokjin nyökkäsi.
"Haluutko sä sen lähelle, koska se on suosittu?" Hän kysyi.
"En. Mä haluun olla Yoongin kaveri." Vastasin. Mikä vitun kysely tämäkin on? Huomasin, että Yoongi oli hävinnyt jonnekin.
"Mitä tehään?" Hoseok kysyi.
"Pelataan." Seokjin vastasi. He alkoivat pelaamaan just dance peliä. Hoseok ja tämä poika kenen nimeä en tiedä aloittivat. Selasin puhelintani, sillä en tuntenut ketään täältä enkä halunnut pelata heidän kanssaan. Huomasin, että Yoongi oli julkaissut äskettäin kuvan. Hymyilin sille kuvalle. Kuvassa oli myös Jungkook. He olivat varmaan ottaneet sen, kun Seokjin puhui minulle.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Menin Jungkookin eteen.
"Tiiätkö sä mihin Yoongi meni? Se on ainut kenet mä tunnen täältä." Kysyin. Jungkook osoitti jotain huonetta sormellaan. Nyökkäsin. Mietin hetken, että kannattaako minun mennä sinne. En edes tiedä mikä huone se on. Avasin kuitenkin oven ja pääsin värikkääseen huoneeseen. Huone oli luultavasti Hoseokin. Yoongi nukkui hänen sängyllä. Miten hän pystyy nukkumaan, kun muut huutavat ja nauravat tuolla. Istuin tuolille ja katselin häntä. Parin minuutin päästä hän kuitenkin avasi silmänsä ja nousi. Tuijotimme hetken toisiamme sanomatta sanaakaan.
"Mikset sä oo muitten kaa?" Yoongi kysyi.
"En mä tunne niitä." Vastasin. Menin istumaan Hoseokin sängylle Yoongin viereen. Olin kysymässä meidän välisestä suhteesta, mutta hän ehti puhua ensin.
"Haluutko sä tulla mun luo tänään?" Hän kysyi.
"Joo... mut eiks ala olee aika myöhä?" Kysyin.
"Mä voin viedä sut kotiin yöllä." Hän vastasi. Nyökkäsin hänelle.
"Mun isä tuo mun kevarin tänne, nii me voidaan lähtee millo halutaan eikä tarvi kävellä." Hän sanoi. Kului ehkä 10 minuuttia ja hänen isänsä toi Yoongin kevarin. Hänen isänsä meni yövuoroon. Lähdimme Yoongille. Hänellä oli vain yksi kypärä, joten hän antoi sen minulle. Pelkäsin, että jotain sattuisi.
Pääsimme perille turvallisesti. Menimme Yoongin huoneeseen. Hänellä oli piano huoneessaan.
"Mä en tienny, et soitat pianoo." Sanoin. Hän ei vastannut mitään.
Käännyin ympäri ja pelästyin häntä, koska hän seisoi ihan takanani. Yoongi naurahti.
"Älä säikyttele." Sanoin. Hän painoi huulensa omiani vasten.
