Friends With Benefits

10

Vitut minä oikeasti ollut raskaana. Halusin vaan nähdä miten hän reagoisi. Päätin tehdä ilkeästi. Kerroin koulumme pahimmalle juoruilijalle minusta ja Yoongista. Kerroin myös siitä raskaus jutusta.

Kävelin luokkaani ja kaikki tuijottivat minua. Luokkaan päästyäni Yoongi katsoi minua todella vihaisena. Hän otti minua ranteesta kiinni ja kuljetti minut käytävään.

"Kerroiks sä vai mistä vitusta kaikki tietää tästä?" Yoongi kysyi.

"En mä mitään oo kertonu!" Vastasin.

"Onks joku sit vakoillu meitä tai jotain?" Hän kysyi.

"Vitustako minä tiiän. Sä oot suosittu, joten ihan varmasti sulla on joku stalkkeri." Vastasin.

"Vittuuu." Hän sanoi ja meni istumaan maahan.

"Onks se ny noin paha asia?" Kysyin.

"Ne on valheita me ei vittu olla yhessä ja nyt kaikki luulee niin!" Hän huusi.

"Totta." Vastasin.  Menin takaisin luokkaan.

Min Yoongi

Kim Namjoon käveli luokseni. Hän istui viereeni.

"Noi huhut ei varmaan oo totta?" Hän kysyi.

"Ei oo." Vastasin.

"Tärkeintä on, että sä tiiät totuuden." Hän sanoi.

"Miks sä lohdutat mua?" Kysyin.

"Koska sä oot kiva. Sä aina autat kaikkia ja mä tiiän siitä jungkook hommastaki." Hän vastasi.

"Miten?" Kysyin.

"Jungkookin kämppis on... oli mun poikaustävä." Hän vastasi.

"Aa...Mun pitäis mennä käymään siellä." Sanoin.

"Mä lähen niin sä saat olla rauhassa." Hän sanoi ja oli nousemassa. Otin kuitenkin hänen kädestään kiinni.

"Voitko sä jäädä?" Kysyin. Hän istui takaisin alas ja hymyili.

Vietimme siinä koko tunnin jutellen. Jokin hänessä lohdutti minua. Koko loppu päivä meni kivuliaasti. Olen tottunut huomioon, mutta en tälläiseen. Vihaan tätä. Vihaan sitä ihmistä, joka on levitellyt näitä juttuja.

Olin kävelemässä kotiin, mutta muistin, että voisin mennä jungkookin luo. Menin asuntolaan ja koputin hänen huoneen oveen. Kukaan ei avannut. Kokeilin kahvaa ja ovi aukesi. Hän yleensä lukitsee sen. Odotin näkeväni tyhjän huoneen, sillä kukaan ei tullut avaamaan ovea, mutta näin jotain aivan muuta.

"Ei." Sanoin ja juoksin hänen luokse.

"Jungkook!? Kookie herää!" Huusun kyyneleet vierien poskiani pitkin. Joku tuli ihmettelemään huutoani.

"Minä soitan hätäkeskukseen!" Hän sanoi paniikissa.

Istuin lattialla Kookien pää sylissäni. Silitin hänen hiuksia ja itkin. Ambulanssi saapui, mutta oli jo liian myöhäistä. Minäkin tulin liian myöhään. Hän oli viiltänyt ranteensa auki.

"Jos mä oisin vastannu sille tätä ei ois tapahtunu." Sanoin itkien.

"Anteeks Jungkook. Anteeks." Sanoin ja halasin häntä viimeisen kerran. Hänet vietiin pois ja minä jäin istumaan siihen lattialle. Tunnin itkettyäni huomasin pöydällä kirjeen. Nappasin sen ja luin sen.

Anteeks Yoongi. Mä yritin parhaani. Mä oon todella pahoillani ja voitko sanoa mimille, että mä tykkään siitä <3 Älä satuta itteäs ja elä sydämes mukaan sä tiiät mitä mä tarkotan.

Tiesin mitä hän tarkoitti. Taitoin kirjeen ja pistin sen taskuuni.

"Mä teen sen tänään Kookie. Mä lupaan." Sanoin.

Menin Saen luokse ja.... asiat eivät menneet niin kuin suunnittelin. Makasimme hänen sängyssä ja olin todella hermostunut. Tein sen silti. Lupasin hänelle.

"Meijän kannattais varmaan lopettaa tää." Sanoin.

"Mikä?" Saejin kysy

"Tää. Pysytään vaa pelkkinä kavereina." Vastasin.

"Ai..." Saejin sanoi.

"Ootko koskaan kuullu sanontaa älä luota muhun? No nyt kuulit joten noudata sitä." Sae sanoi pukiessani vaatteita takaisin päälleni. Käännyin katsomaan häntä.

"Mitä sä tarkotat?" Kysyin.

"Mä en ollu raskaana missään vaiheessa ja mä aiheutin sen kolarin." Sae vastasi.

"Mä lähen nyt." Sanoin ja lähdin. Saavuin puistoon, missä hän odotti minua.

"Miks sä halusit tavata?" Hän kysyi.

"Jimin... Jungkook tykkää susta." Kerroin.

"Miks se ei tullu ite kertoo?" Hän kysyi.

"Jungkook on... se on...kuollu." Sanoin ja aloin itkemään.

"Mitä? E-ei se voi." Jimin sanoi ja tuli halaamaan minua.

"M-mä löysin sen." Kerroin. Juttelin hänen kanssa hetken. Jimin kertoi, että hän oli ihastunut minuun, mutta Jinin bileissä hän näki myöhemmin Jungkookin ja ihastui tähä. Hän kuulemma ihastui helposti, mutta Jungkookin jälkeen hän ei ollut ihastunut kehenkään muuhun.