Kiitämme ruoasta ja nousemme Minhon kanssa ylös ruokapöydäsä, johdattaen tämän takaisin huoneeseeni.
Suljen huoneeni oven ja mitään sanomatta alamme molemmat kikattamaan.
"Se meni ihan täydestä!" Minho naurahtaa ja heittää yläfemmat kanssani.
"No jep, Minwoo ei osannut epäillä yhtään mitään" Vastaan tuolle iloisena ja istahdan sänkyni jalkapäähän, Minhon viereen.
"Mikäs on nyt loppupäivän suunnitelma?" Poika kysyy minulta ja asettaa päänsä minun olkaani kasten nojaamaan.
"Ööh, no emmä tiiä haluuks sä mennä viel illan aikana jonnekkin vai ollaanks me meillä koko ilta?" Kysyn tuolta ja kallistan omaa päätäni hänen päätänsä vasten.
"Hmmm, leffateatteris menis parhaillaan BTS;än Burn the stage elokuva, haluisiks sä sitä lähtee kattomaan mun kans?" poika ehdottaa ja nostaa päätänsä minun suuntaan.
rakastan BTS'n musiikkia, oon ihan ultimaattinen a.r.m.y, joten vähänkö oon innoisani! En vaan tiiä miten mun pitäis vastaa tohon sillain suht luontevasti ja rauhallisesti ettei Minho saa must sellast kiljuvan fanipojan-viboja..
"Joo mikä ettei, kuuntelen niiden biisejä aina välillä ja ois mielenkiintosta mennä kattoo heistä tehty elokuva!" -Vastaan tuolle pikakelauksella käyneen ajattelun jälkeen.
"Hei mahtavaa, ite tykkään heidän musiikist ihan sikana! Oon kunnon fanipoika. Olin kysymäs sun biasta mut jos sä vaa vähä kuuntelet niin tuskin sulla sellast on" Minho sanoo naurahtaen. Tuon fanipoikajutun kohdalla Minho raapi hieman nolostuneena niskaansa, ja siitäkös mulle tuli hieman vaivaantunut olo... tarkoitan vain että jos kerran Minho avoimesti uskalsi kertoa mulle musiikkimaustaan häpeilemättä, mikä mua vaivaa ku en kehdannu sanoa oikeaa mielipidettäni?
"Hei jes, mahtavaa! Leffa alkaa tos parin tunnin pääst, käytäskö vaik jätskillä sitä ennen?" Minho ehdottaa.
"Joo mennää ihmeessä!" vastaan hymyillen.
Minhon kanssa on niin ihana viettää aikaa<3~
Oveeni kuuluu koputus ja Seungmin astuu sisään.
"Koulun pihalla on tappelu, Woojin saa siel kunnol turpaan! Äkkiä ny Minho ja Jisung, mennään kattoo!!" tuo sanoo yllättävän innoissaan ja vilpittömästi hoputtaa meitä nousemaan ylös sängyltä.
"Siis mitä helvettiä?" -on ainoat sanat mitä saan suustani ulos, ja kun Minho pompahtaa ylös sängyltäni jääden tuijjottamaan Seungminia oven suussa vähintäänkin yhtä hämmentyneenä kun minä, nousen itsekkin ylös sängyltä jääden odottamaan että Seungmin vähän pohjustaisi intoaan, luulin nimittäin vielä tänmän päiväisen koulupäivän perusteella että he ovat hyvissä väleissä.
"Sano ny jotai, mikä homma et oot noin innoissas siit et Woojiniä hakataan tuol?" -Minhokin tokaisee.
Seungmin tarttuu toisella kädellään minua- ja toisella kädellään Minhoa hihasta ja lähtee nykimään meitä oven suuntaan. Minho hieman vingahtaa
"Ne haavat-" Tuo sanoo huultaan purren, jolloin Seungmin tajuaa hellittää otettaan pahoitellen samalla.
"Mut hei mä selitän matkalla sen Woojin jutun, tulkaa ny!"
Noh, niimpä me sitten lähdemme Seungminin johdolla kohti kouluamme.
Taitaa se jätskillä käyminen jäädä nyt toiseen kertaan..
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
moikka, pitkästä aikaa! Pahoittelen näin hemmetin pitkää taukoa, mun elämä on vaa nyt ollu nii messed up:/ Mut hei laita vote jos tää kirja viel kiinostaa, rupeen nyt taas aktivoituu tääl wattpadissa! kiitän ja kuittaan, ~ananaspalmu~
YOU ARE READING
I can't trust you but i Still do ¦¦¦ MINSUNG
RomanceTAUOLLA/// Jisung on muuttamassa äitinsä kanssa uuteen kaupunkiin, äidin miesystävän ja miehen oman pojan luokse. Ongelmana tässä on vain se. ettei Jisung pidä asiasta lainkaan ja on jo valmiiksi päättänyt luovuttaa...
