Mä en ole nainen,
mä en oo pari rintaa
ja punasta huulipunaa paidankauluksessa.
Mä en oo raskausarpia,
hameenhelman heilahtelua
tai aviomiehen helliä suudelmia.
Sillä mä en oo mun sukupuoli,
en nimi enkä pelkkä syntymäkontrolli.
Mä oon kaikkea muuta.
Oon mun sanat,
jokainen nauru,
aamuinen kahvikuppi,
sekä lintujen laulu.
Olen mun toiveet,
joka ikinen rukous,
ja tajuttuasi sen,
anna mun elää, kiitos.
YOU ARE READING
Runoja syntymästä, kuolemasta ja ajasta niiden välillä.
PoetryMun ajatuksia runoina, koska mä en osaa kirjoittaa niitä mitenkään muuten. Kuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/asetelma-kasvikunta-kaunis-kelluva-1671643/
