Live for me

4. It's nice to be home isn't it?

Park Jimin.

Kävelimme Yoongin kanssa tiellä. Vanhempani olivat yrittäneet soittaa monta kertaa. En kuitenkaan vastannut kertaakaan. Kello oli jo yli puolen yön. Tämä oli mukavaa. Tarkoitan käveleminen komean pojan kanssa yöllä tyhjällä tiellä. Varsinkin kun tuo komea poika on poika kehen olen ihastunut. Toki kotona odottaisi vihaiset vanhemmat tai ainakin vihainen äiti.

Saavuimme risteykseen. Seisoimme hetken hiljaa paikoillamme.

"Uhmm... mä asun tuolla päin." Sanoin ja osoitin oikealle.

"No... soittele tai laita viestii, jos haluut." Yoongi sanoi.

"Moikka.." sanoin. Yoongi vilkutti ja lähti kävelemään vasemmalle. Lähdin itse kävelemään oikealle. Päätin soittaa äidilleni.

"Missä sä olet?! Arvaa kuinka huolissaan mä olen!? Poliisi soitti ja sanoi, että sä olet ollut sillalla aikomassa hypätä jonkun toisen pojan kanssa. Jimin mitä helvettiä?!" Hän huusi.

"Mitä? Ei anna mun selittää kun mä pääsen kotiin. Voisiks sä hakee mut?" Kysyin. Hän suostui ja noin viiden minuutin kuluttua hän oli luonani.

"Jimin selitä!" Hän sanoi, kun pääsin istumaan autoon.

"Noh... mä näin jonkun pojan seisomassa kaiteella ja mä menin juttelemaan sille. Se aiko hypätä, mutta mä estin sen. Ne poliisit vaan luuli, että mäkin olin hyppäämässä tai jotain." Kerroin.

"Voi Jimin." Hän sanoi.

Kotiin päästyämme laitoin viestin Yoongille.

Jimin:
Ootko päässy kotiin?

Yoongi:
En vielä.

Jimin:
Kävele turvallisesti!

Pistin puhelimeni pöydälle ja menin suihkuun.

Min Yoongi

Koitin kävellä todella hitaasti kotiin. Toivoin, että vanhempani olisivat jo nukkumassa.

Jonkun ajan päästä, näin kotimme. Avasin oven mahdollisimman hiljaa ja otin ulkovaatteet pois. En todellakaan olisi halunnut mennä takaisin, mutta ei minulla ole muutakaan paikkaa.

"Perkeleen poika! Ei susta oo kun vaan onhelmia!" Kuulin isäni huudon.

Hän työnsi minut voimalla seinää vasten. Se sattui todella paljon. Sain monta iskua naamaan, mahaan ja kylkeen. Hän myös potki minua. Valuin maahan ja hän potki minua lisää.

"Kulta lopeta. Tuo riittää jo." Kuulin äitini äänen. En tuntenut enään potkuja. Hän taisi lopettaa. Otin puhelimeni taskusta.

Yoongi:
Hyvää yötä Jimin. Nuku hyvin.

Jimin:
Hyvää yötä samoin!!

Nousin ylös maasta. Jopa käveleminen sattui. Menin makaamaan huoneeseeni. Tunsin poskillani kyyneliä.

"Hyvää yötä kulta." Äiti sanoi oveltani.

Mitä mä olen tehnyt väärin? Miks just mulla on tämmönen perhe?