Two Birds || Alex Mattson X Reader

Luku 4

Ajoin kotiin erittäin nolostuneena, koska kuulostin y/n:lle varmaan joltain pervolta, joka kyselee lapsia autoon. Haha, Allu-setä..

...

Pääsin kotiin. Rilla tuli heti ovelle moikkaamaan minua ja tietenkin rapsutin häntä heti ekana. Riisuin vaatteet ja suoraan makuuhuoneen sängylle.

Paitsi että, muistin että sain y/n:n numeron. Tallensin sen hänen omalla nimellään ja laitoin puhelimen pois. Kokonaan pois.

"Vai että Allu-setä." Jäi päähäni pyörimään eikä se lähtenyt pois. Sehän teki nukahtamisesta vaikeaa. Kiitos tästä.

...

"Brr brr... Brr brr" puhelimei pärisee yöpöydällä. Ja heräsin siihen.

Vilkaisin puhelimen näyttöä ja Joonas soitti. Vastasin puhelimeen ja sanon ärsyyntyneenä "aamuäänelläni" puhelimeen:

"No?"

"SHH.. nii myö ei mennä treenikselle nii meeks mun ja Tommin kaa johonki?" Joonas kysyy ja Tommi kikattaa taustalla.

"No, okei. Monelta" huokaisen.

"Nyt"

"Nyt?"

"Äijä, kello on 15" Tommi huudahtaa taustalta ja Joonas nauraa. Otan puhelimeni pois korvastani paniikissa ja katsoin kelloa.. Se tosiaan näytti 15..

"Öö joo... Tuutteko hakee?"

"Joo, 40min" Joonas sanoo ja lopettaa puhelun.

Tiputin itseni sängystä ja valmistauduin. Laitoin päälle revityt farkut ja mustan paidan. Menin pesemään hampaat ja istahdin sohvalle, jossa olin loppuajan.

...

Pojat kaarsivat auton taloni eteen ja tööttäsivät pienesti. Huomasin sen.

Laitoin kenkäni jalkaan ja lähdin autolle, jota Tommi ajoi. Tietenkin.

"Moro" he sanovat yhteen ääneen. Moikkaan heitä takaisin ja istahdin takapenkeille ja laitoin turvavyön kiinni.

Istumme liikennevaloissa täydellisessä hiljaisuudessa, ainakin melkein, kun Joonas kikattaa jollekin.

"Aleksi kato!" Joonas sanoo ja ojentaa puhelimensa minulle takapenkeille. Siinä oli Tik Tok auki ja ilmeisesti jonkun naisen tili.

Siinä oli kännipäinen nainen koittanut kävellä Helsingin katuja pitkin, mutta kaatuikin ojaan ja kaverinsa nauroivat kuin lokit. Katsoin videon uudestaan ja tarkemmin naista, jonka tunnistin olevan y/n. Tai jos ei, niin salee sen kaksonen.

Alaotsikossa oli mainittuna joku. Painoin sitä ja esille tuli Y/N:n tili. Nimi oli erikoinen, "dyingonmyknees". Tarkoittikohan tuo jotain?

Painoin nimen muistiin ja poistuin profiilistaan ja annoin puhelimen takaisin Joonakselle. Otin omasta puhelimestani Tik Tokin esille ja laitoin hakuun nimensä ja painoin seuraanappia.

Katselin videoitaan. Hän oli eniten kuvannut Helsingin maisemia. Ei kauniita semmoisia, vain todella masentavia. Linnanmäki ei näyttänyt itseltään myöskään.
Hän myös oli näyttänyt kaikenlaisia kuvia, joita hän oli ottanut. Kuvat olivat yhtä mahtavia, kuin Kiril oli ottanut meistä. Hän oli ilmeisesti valokuvaaja.

...

Auton radiosta alkoi kuulua samaa ääntä, kuin telkkareista sitä lumisadetta. Ilmeisesti saavuimme kauppakeskuksen parkkipaikalle.

Tommi pyöri ympäriinsä parkkipaikalla etsien paikkaa autolle. Ja pian löysikin sen.
Poistuimme autosta maskit päällä ja kävelimme ovesta sisään.

"Mennääks aluks syömään?" Tommi kysyy liukuportailla. Minä ja joonas nyökkäämme myöntävästi ja pian olimme hesburgerissa.

Söimme hampparit ja lähdimme johonkin musakauppaan, jonka satuimme satunnaisesti löytämään.

Joonas meni innokkaana läpräämään kitaroita ja Tommi katseli sähkörumpuja. Itse menin katsomaan pianoja ja kappas, näin Y/N siellä... Tästä tulisi hieman akwardia.

Kävelin jonkin pianon luo ja soitin jonkun pikkupätkän sillä.

"Ai, moi Aleksi! " Kuuluu takanani.

Shit.