Onko tää rakkautta? | Jiko |

Silkkisenpehmeät huulet | luku 4

TIME SKIP TUNTI

Joonaksen nk:

Makaan sängylläni ja tuijotan kattoa. Mielessä pyörii Nikon sanat.

"Etkö tykkää?"

"Parempi ois"

Väkisinkin tulee mieleen parinvuoden takainen tapahtuma..
Minut siis raiskattiin.
Luulin pääseväni yli siitä mutta olin väärässä.. Kukaan bändin jätkistä ei tiedä siitä ja hyvä niin.

Herään välillä hiestämärkänä ja luulen että se mies tulee ja tekee sen uudestaan..

Uppoudun synkkiin ajatuksiini niin etten edes kuule kun ovikello soi.

Pim pom

Havahdun ajatuksista ja nousen sängyltäni. Kävelen ovelle ja avaan sen.

"Mitäs Porkon poika.. Ajattelikko treeneihi tulla? Ne alkaa tos vartin päästä" Joel kysyy intopinkeenä. Ihme ilopilleri.

"Kai se on pakko." Vastaan vaisusti. En juuri nyt jaksa keskustella tämän ylipirteän alkoholistin kanssa. Anteeksi Joel, oli pakko.. :)

"No?" Joel sanoo

"Mitä no?" Ihmettelen

"Mikä sulla nyt on?" Joel sanoo painostavalla äänellä ja tapittaa minua suoraan sieluun.

"Ei mikään" Vastaan tylysti.

"Oon tuntenu sut yli 8vuotta.. Sun on turha valehella, joten nyt kerrot" Joel patistaa.. Nyt jos koskaan haluaisin lyödä tuolta ihmiseltä tajun kankaalle..

Huokaisen ja alan selittää Joelille..

"Yks mies-" Lauseeni keskeytyy kun Joel tajuaa.. eivittu

"Se mies on Niko!" Joel sanoo ja kuulostaa turhautuneelta.. Ehkä hänkään ei jaksa tätä meidän bromance juttua vaan haluaisi jotain vakavempaa välillemme...

"No joo.. Mut ei siitä vois ikinä tulla mitään vaikka me haluttaiski.." Huokaisen ja tunnen kyynelien kohoavan silmiini.

"Ei sitä tiedä jos ei yritä.. Jos te todella rakastatte toisianne ni saatte sen toimimaan.." Joel sanoo rauhallisena ja vetää minut halaukseen.

"No siinä se just on.. Ota niistä Moilasen tunteista selvää ku joka viikko uus muija.." Sanon ja murrum loppua kohden...

"Ootko sä miettiny sun omia kännipanojas.. Oisko niistä kukaan sopiva.." Joel sanoo. Halaamme yhä. Oveni on auki ja seisomme melkein rappukäytävän puolella.

"Niko.." Vastaan. EISAATANA jätkät eivät tiedä että olemme puuhailleet kännissä. MITÄ VITTUA MINÄ MENIN SANOMAAN.

"Siis täh?" Joel kysyy ihmeissään ja työntää minut kauemmas hänestä pitäen olkapäistäni yhä kiinni.

"Nii siinä pääs käymää." Sanon katse maassa.

"Nautitko sä siitä?"  Mikä kysymys tuo oli olevinaan?

"Joo.. Ehkä vähän liikaaki." Sanon katse yhä maassa.

"Jutellaanko illalla? Pitäs lähtee studiolle päi.." Joel sanoo ja katsoo puhelimestaan kelloa samalla.

"Joo pääsenks kyyil?" Kysyn. Näen kuinka Joelin ilmeestä että hän on iloinen. Varmaan siksi kun tulen treeneihin.

TIME SKIP TREENEIHIN

Niko nk

Kuulen oven avautuvan ja menevän kiinni. "Moro mitäs jätkät" Kuulen Joelin huutavan. Odotan että hän kävelee studion sisään ennenkun vastaan. Näen Joonaksen kävelevän Joelin perässä. Joel hyppää viereeni sohvalle ja Joonas kävelee suorinta tietä keittiöön. Hän ei edes vilkaissut minua.
"Eihä täs mitää.." Vastaan kääntäen katseeni keittiönovensuusta Joeliin.

"Sun pitäs selvittää Joonaksen kans asiat.." Kuulen Joelin kuiskaavan. SIIS KERTOIKO JOONAS..

"No ehkä mut entä jos se-" Lauseeni keskeytyy kun Joel yhtäkkiä työntää minut alas sohvalta. "Nyt menet ja puhut sille!" Joel patistaa. KAI SE ON PAKKO

Kävelen keittiöön. Näen Joonaksen istuvan keittiönpöydän ääressä. Hän on haudannut kasvonsa käsiin, joten en näe niitä. Kävelen lähemmäs.

"Meijän pitää puhua!" Sanon ja samassa Joonas kääntää salaman nopeasti kasvonsa minuun. Hän on itkenyt..

Joonas huokaisee na aloittaa..
"Ei.. Mä en jaksa puhua.. Voitko vaan halata mua niin lujaa ku pystyt ja kertoa että rakastat mua vaikka et tarkottaiskaa sitä.." Joonas sanoi ja nousi seisomaan.

Kävelin mitään sanomatta Joonaksen luo ja levitin käteni. Hän laittoi kätensä vartaloni ympäri ja kiedoin sitten käteni hänen ympärilleen rutistaen hieman niinkuin hän pyysi..

"Joonas mä rakastan sua.." sanon ja poika puristuu tiukemmin minua vasten. "Ja tuun aina rakastamaan.. Mikään teko tai lause ei sitä muuta.." Jatkan.

Tunnen kuinka Joonaksen ote irtoaa minusta ja samassa jo hänen huulet omillani.
Tässä on hyvä olla.
Luulin etten enää saisi tuntea noita silkkisen pehmeitä, rohtuneita huulia omiani vasten.
Näin tämän kuului mennä!

———

Iski joku kirjotus into❤️
En tosin voi vastata teijän kommentteihin oon pahoillani mut yritän parhaani mukaan tehä tätä kirjaa teille😘