42.

1.7K 71 28
                                    

~Niko~

Avaan asuntoni oven ja astun sisään. Potkin kenkäni pois ja pistän lompakkoni ja asunnon avaimet eteisen pienelle pöydälle. Olin juuri tullut Joelin kanssa kaupungilta. Olin ollut hänen mukana makutuomarina. Hän aikoo kosia Aleksia. Olimme olleet kaupungilla melkein kolme tuntia, koska hän ei ollut meinannut millään löytää sopivaa sormusta. Loppujen lopuksi se löytyi. Menen peremmälle asuntoon. En näe heti Joonasta, mutta pian tajuan hänen nukkuvan sohvalla. Hymyilen näylle. Hänellä on huppari päällä ja huppu peittää melkein hänen koko naaman. Vain pörröiset, vaaleat ja kiharat hiukset näkyvät. Katson kelloa. Se on jo kuusi. Minun pitäisi herättää Joonas, että hän saa yölläkin unta. Hän on käpertynyt sikiöasentoon. Kyykistyn sohvan vierelle ja alan herättelemään häntä. Tökin hänen kasvoja, koska miksi ei. Kuluu hetki, ennen kuin hän tekee minkäänlaista merkkiä heräämisestä. Lopulta hän herää ja avaa silmänsä. Hän katsoo minua. “Ai sä tulit jo”, hän sanoo. “Oltiinhan me siellä melkeen kolme tuntia”, sanon ja naurahdan perään. Joonas katsoo kelloa ihmeissään. “Mä taisin nukahtaa”, hän toteaa. Nyökkään ja anna hänelle nopean pusun hänen huulille. Hän hymyilee ja nousee istumaan. Nousen ja istun hänen viereen. Vedän hänet syliini ja alan näpertämään hänen hiuksia. “Onks sulla joku pakkomielle mun hiuksista?” hän kysyy huvittuneen kuuloisena. “Voin mä lopettaaki”, sanon hymyillen ja vedän käteni pois. Joonas kuitenkin ottaa kädestäni kiinni ja vie sen takaisin hiuksiinsa. “Se tuntuu kivalta”, hän sanoo. Hymyilen ja jatkan hänen hiuksien näpertämistä. Lopetan kuitenkin, kun huomaan hänen olevan taas nukahtamisen partaalla. “Miks sä lopetit?” hän kysyy. “Sä oisit nukahtanu iha just uuestaan”, sanon. Hän nyökkää. “Mites Joel? Jännittikö sitä?”, hän kysyy hetken päästä. “Se oli rauhallinen alussa, mutta sit se alko hermostua. Mä väitän, että se olis voinu itkeä, kun löys vihdoin oikeen sormuksen”, kerron ja naurahdan loppuun. Joonas naurahtaa hieman ja katsoo sitten minua silmiin. “Mitä?” kysyn hieman ihmeissäni. “Tykkään sun naurusta”, hän kertoo. Hymyilen hänelle ja suutelen häntä hellästi huulille. Hän vastaa siihen.

~Joonas~
“Tilataaks jotai ruokaa?” kysyn. Niko nyökkää. Päädymme tilaamaan kiinalaista. “Mä käyn röökillä”, sanon. Hän nyökkää. Suuntaan askeleeni parvekkeelle. Nojaan kaiteeseen ja sytytän tupakan. Pitäisi lopettaa, mutta se ei käykään noin vain. Tupakka on puolessa välissä, kun tunnen kädet lantiollani ja leuan olallani. “Tuliko ikävä?” kysyn hymyillen. “Joo. Ne kolme tuntia oli liikaa”, Niko sanoo. Hän virnistää. En näe sitä, mutta tiedän hänen tekevän niin. Poltan tupakan loppuun ja käännyn sitten Nikoon päin. Sipaisen hiussuortuvan pois hänen kasvoilta. Katson häntä. Katseeni karkaa hänen huuliin. Lähestyn omillani hänen omia. Pysähdyn parin sentin päähän hänen huulista. Hän kuroo sentit kiinni. Emme ehdi suudella kauaa sillä ovikello soi. Erkaannumme toisistamme. Niko menee ovelle ja minä katan pöydän sillä välin. Hän tulee ruokien kanssa. Alamme syödä. Juttelemme samalla kaiken näköistä. “Meiän pitäis käyä myös mun vanhemmilla jossai vaihees”, sanon. “Okei”, Niko sanoo hymyillen. Keskustelumme karkaa myös Aleksiin ja Joeliin. Ovatkohan he jo kihlapari? 

Kello on yksitoista illalla. Pesemme parhaillaan hampaitamme. Minua ei oikeastaan väsytä vielä, mutta Niko haluaa jo nukkumaan. Hän tosin ei ottanutkaan reilun parin tunnin päikkäreitä toisin, kuin minä. Saan pestyä hampaani, joten poistun vessasta ja menen makuuhuoneeseen. Riisun hupparini ja vedän sen tilalle ison t-paidan. Riisun shortsini ja kömmin sänkyyn. Niko saapuu pian myös. Katson, kun hän vaihtaa shortseihin ja vetää paidan pois päältään. Hän tulee viereeni. “Öitä”, hän sanoo ja painaa suukon hiuksiini. “Öitä”, sanon. Hän sulkee silmänsä ja alkaa nukkua. Minä en saa unta. Tuijotan kattoa ja hyörin ja pyörin. Nikolla taitaa mennä hermo minuun sillä hän vetää minut tiukasti itseään vasten ja toistaa sanan öitä. Pidän silmiäni vielä hetken auki, mutta suljen ne kuitenkin pian. Tunnen Nikon hengityksen niskassani. Vaivun pikkuhiljaa uneen.

~~~
Sanoja 585
Toivottavasti tykkäätte :)

JikoWhere stories live. Discover now