Jiko

57.

~Niko~
On tiistai. Kello on kahdeksan illalla. Joonas lähti juuri ovet paukkuen. Meille tuli riitaa jostain ihan tyhmästä asiasta. En edes muista, mistä koko riita oikeasti lähti. Ärsytin kai Joonasta liikaa ja hänellä katkesi pinna. Sen jälkeen hän alkoi huutaa minulle ei niin kivoja asioita ja minä taas huusin hänelle ei niin kivoja asioita takaisin. Vedin myös hänen viiltelyn mukaan riitaan. Siinä vaiheessa hän alkoi itkeä ja huusi minulle kurkku suorana. Sitten hän häipyi asunnosta ovet paukkuen. Ja nyt hän menee tuolla jossain ja minä istun sohvalla ja olen haudannut kasvoni käsiini. Huokaisen. Pitäisi soittaa hänelle. Otan puhelimeni ja etsin yhteystiedoista Joonaksen nimen. Painan soita nappia ja vien puhelimen korvalleni. Hän painaa saman tien punaista. Huudan ja paiskaan puhelimen toiseen päähän sohvaa. Jumalauta että pitääkin olla vaikeaa. Ovikello soi. Nousen nopeasti ylös ja menen eteiseen. Jos Joonas unohti avaimet ja haluaa takaisin kotiin. Avaan oven ja petyn. Sen takana seisoo, vain Joel kysyvänä. Hän astuu ohitseni kämppään. Suljen oven ja käännyn katsomaan häntä. “Mitä helvettiä täällä tapahtu? Hirvee huuto kuulu vaan”, hän kysyy. Huokaisen. “Mä ja Joonas riideltiin”, kerron. “Mistä?” hän kysyy. “En vittu tiedä!” ärähdän. Hän katsoo minua hiljaa. “Sori. Ei mun ollu sulle tarkoitus raivota. Mua vaan vituttaa se riita, kun se alko jostai iha mitättömästä. En mä ees muista mistä se alko. Ja Joonas lähti ovet paukkuen eikä vastaa puhelimeen”, kerron. Hän nyökkää. “Häirittiinkö me sua ja Aleksia hirveesti?” kysyn. “No Sara oli meillä kylässä, että kyllä te vähä joo”, hän kertoo suoraan. Huokaisen. “Sori. Ei oo mitkää maailman parhaat seinät”, sanon ja naurahdan kuivasti. “Ei oo ei. Me meinattiin jo hommata äänieristykset makuuhuoneeseen. Aleksia nimittäin meinas häiritä se, että te ootte naapurissa ja kuulette sen äänet”, hän sanoo hymyillen hieman. Naurahdan. “Voiks sä koittaa soittaa Joonakselle?” pyydän. Hän nyökkää ja kaivaa puhelimensa taskustaan. Hän alkaa soittaa Joonakselle. Hetki kuluu. Hän laskee puhelimen korvaltaan. “Ei vastannu”, hän sanoo pahoittelevasti. “Pitää kai vaan oottaa, että se tulee kotiin. Meni luultavasti baariin”, sanon. Hän nyökkää ja taputtaa minua olalle. “Kyl te ton saatte selvitettyy”, hän sanoo. Nyökkään väsyneenä. 

~Joonas~
Istun yksin yhden baarin pöydässä. Täällä on yllättävän paljon väkeä siihen nähden, että nyt on tiistai. Tuijotan puhelintani, joka soi. Joel koittaa soittaa. Arvaan, että Niko käski. En halua puhua Nikon kanssa joten en vastaa. Puhelin lakkaa soimasta. Pistän sen äänettömälle ja sullon sen taskuuni. En halua nähdä koko kapistusta enään tänään. Se täyttyisi kuitenkin Nikon soitoista ja viesteistä. Juon alkoholia vittuuntuneena. Vituttaa Niko, vituttaa se riita ja vituttaa minä itse. Olisin voinut jäädä, vain selvittämään tämän mitättömän riidan ihan itse, mutta en kestänyt Nikoa samassa tilassa. Viimeinen niitti oli se, kun Niko veti viiltelemiseni mukaan riitaan. Enhän minä edes ole viillellyt aikoihin. Olisi tehnyt kyllä mieli pari kertaa, mutta ei se minua auta, joten en ole tehnyt sitä. Siispä lähdin baariin. Olen juonut kiitettävästi alkoholia näin lyhyeen aikaan. Se myös tuntuu. Ajatukset eivät ole niin kovin selkeitä. Jatkan juomista silti. Hetken päästä havahdun siihen, että joku istuu viereeni. Käännän katseeni ja näen naishenkilön. Hänellä on blondit, suorat, pitkät hiukset ja siniset silmät. Hän hymyilee minulle nätisti. “Ooks sä yksin?” hän kysyy. Nyökkään. Hänen hymy levenee ja hän lähestyy minua. Pian tunnen huulet omillani. Vastaan suudelmaan automaattisesti. Nainen kiipeää syliini istumaan hajareisin. Suudelma jatkuu kauan. Nainen puraisee hieman alahuultani, jotta avaisin suuni. Avaan suutani hieman. Naisen kieli tunkeutuu suuhuni. Hän liikuttaa persettään haarovälini päällä saaden ikävä kyllä haluamansa reaktion aikaan. Hän virnistää huuliani vasten. Hän nousee pois sylistäni seisomaan ja ottaa kädestäni kiinni. Hän vetää minut ylös ja lähtee kuljettamaan minua ilmeisesti vessoille päin. En tajua mitä tapahtuu. Alkoholi estää ajatusten muodostumisen järkeviksi. Nainen työntää minut johonkin vessaan ja lukitsee oven. Suuteleminen jatkuu siellä. Nainen imee kaulaani. Hän riisuu oman paitansa ja sitten minun. Hän painaa huulensa minun omille kiihkeästi. 

~~~
Sanoja 620
😬Älkää tappako mua xd
I just needed some drama😀