"Kolme kuukautta myöhemmin"
Sun pov:
Olen tutustunut Aleksiin tämän kolmen kuukauden aikana aivan älyttömästi. Olemme nähneet melkein päivittäin.
Mutta nyt joulu on jo tulossa. On joulukuun kolmas päivä. Olin sopinut tapaavani Aleksin tänään ennen kuin hän lähtee studiolle. Minulla on lomaa töistä nyt koko joulukuu. Joten minulla oli paljon aikaa olla Julian ja Aleksin kanssa.
Onhan minulla muitakin kavereita kun Julia. Mutta emme vaan ole niin paljoa tekemisissä. Nyt olin kuitenkin valmis lähtemään tapaamaan Aleksia. Oli sunnuntai ja kello on vasta 12. Sovimme että menemme kahvilaan brunssille. Kahvila oli kävelymatkan päässä kotoani. Joten lähdin kävelemään kohti kahvilaa.
Minua jännittää aivan saatanasti. En kyllä tiedä miksi sillä tunnemme toisemme jo melkein täydellisesti. Olin aivan umpi rakastunut Aleksiin. Mutta en tiennyt mitä hän ajattelee minusta. Mutta joka tapauksessa olen nyt kahvilalla.
Aleksia ei näy ulkona joten päätän mennä katsomaan sisälle. Siellä hän istui. Aleksilla oli päällään nahkatakki, valkea paita ja farkut. Hän näytti aivan helvetin hyvältä.
Pian Aleksi taisi jo huomata minut. Sillä nousi pöydästä ja tuli nopeasti halaamaan minua. Menimme yhdessä pöytään ja tilasimme kahvit. "Mä muuten mietin että haluaisitko ehkä tulla mun mukaan studiolle tänään?" Aleksi kysyy minulta hymyillen. "Totta kai mä voin tulla jos se siis on ok." Vastaan hänelle.
"Tottakai se on ok. Oon kertonut pojille susta kaiken." Aleksi sanoo. Punastun hiukan sillä Alex Mattson on kertonut minusta bändilleen.
Joimme rauhassa kahvimme ja juttelimme mukavia. Kerroin Aleksille myös pikku velijestäni joka on suuri Blind Channel fani. Hän ei tiedä mitään siitä että olen kavereita Aleksin kanssa. Kun olimme saaneet kahvimme juotua lähdimme Aleksin autolle.
"Hei ei sit tarvii jännittää jätkät on tosi mukavia." Aleksi sanoi ajaessaan autoaan. Nyökkäsin vain hänelle vastaukseksi. Pian puheen aiheeni oli jossain aivan muussa.
Jännityksen lähti hetkellisesti, koska en edes muistanut minne ollaan menossa. Kunnes Aleksi parkeerasi auton studion pihaan. Minä tärisin sillä minua jännitti niin saatanasi.
"Kaikki hyvin? Voidaan olla vielä hetki autossa jos haluut. Jätkät ei ees tiiä että oot tulossa." Aleksi sanoi ja otti minua kädestä.
Nostin katseeni maasta. Katsoin suoraan Aleksin täydellisin silmiin. Siinä samalla hetkellä painoin huuleni vasten Aleksin omia. Suutelimme kauan kunnes vetäännyin. "Ehkä mä nyt uskollan mennä." Sanoin hymyillen ja lähdin autosta.
Aleksin pov:
Suutelin juuri Y/n kanssa. Se oli ollut yksi unelmistani siitä asti kun tapasimme. Y/n oli jo hetki sitten lähtenyt autosta joten lähdin hänen perään. Siinä hän seisoi auton ulkopuolella ja näytti paremmalle kuin koskaan aijemmin. Hymyilin hänelle ja lähdimme kävelemään sisälle.
————————————————————————
Anteeks että tää on vähän lyhyt osa. Anteeks myös siitä että ei oo hetkeen tullu tätä sarjaa sillä mulla on ollu mielenterveyden kaa vähän ongelmii. Mut nyt kaikki on taas hyvin ja alan tekee tätä kirjaa aktiivisesti. <3
440 sanaa.
