Y/n ja Niko moilanen... mitäs siitä tulee

"JOONAS!?!"

Y/n pov:

oon tuijottanu tota autoo jo varmaa 15min mitään ei tapahdu.. eiku vittu nyt ovi aukee. joonas tulee ulos autosta. ei saatana se mies on tääl talos ja se jää salee kiinni.. "hei hei hei sinä mies siellä.. mikä sun nimi ikinä onkaan.. ni sun lapses ja sen bändi tuli tänne ja jos et haluu et sua syytetään mun kidnappaamisesta ni päästä mut keittiöön ja lähe pois.. kiltti" vaikeroin ovea vasten koska en halua että pojat saa tietää. ovi aukeaa. "okei eli sä meet nyt vittu tonne keittiöön ja alat tekee makaroonilaatikkoa.. sillä välin mä meen takaovesta ulos ja lähen vittuun.. okei?" mies sanoo ja lähtee takaovelle.. lähden keittiöön ja etsin tarpeet.. laitan kattilaan vettä ja amakaroonia, sitten laitan pannulle voita ja jauhellihan.. etsin semmoisen astian mihin saan sen makaroonilaatikon.. kuulen kun pojat tulevat sisään. muut pojat jäävät eteiseen keskustelemaan siitä kuka nukkuu kenenkin kanssa, mutta joonas tulee keittiöön.. "JOONAS" huudan ja juoksen joonaksen syliin halaaman häntä.. "Y/n?? mitä sä täällä teet??" joonas kysyy halaen minua takaisin..

Nikon pov:

kuulen tutun äänen huutavaan joonaksen nimen.. "ei vituu eiks toi ollu Y/n?" kysyn.. "jooo.. mennää kattoo" joel sanoo. näen kuinka Y/n on porkon sylissä.. okei okei ne onku veli ja sisko ja ne saa halat mut kyl mäki oon kaivannu Y/n:ia.. "Y/n?" kysyn aika hiljaa.. Y/n kääntää katseensa meihin muihin ja sitten hän tulee pois porkon sylistä.. "NIKOOO?!!" Y/n huutaa ja juoksee syliini.. "miks sä oot täällä.. miks et vastaa soittoihin tai viesteihin??" kysyn koska olen huolissani. "ööh oon täällä koska halusin yllättää.. ja en oo vastannu koska unohdin puhelimen himaa.." Y/n vastasi hieman vaikeroiden. "okeiii.. onks sul kaikki hyvin??" kysyn koska en tiedä uskonko Y/n:ia koska hän ei koskaan unohda puhelintaan minnekkään ja jos unohtaa niin hänen on pakko olla kännissä. "kenen kyydillä sä tulit ku sun autoa ei näkyny.." olli kysyy. "siis tulin joonaksen iskän kyydillä ku sen piti tehä tääl jotai.. mut siis saanks niko lainaa sun puhelinta ni saan katottuu somet??" Y/n kertoo ja kysyy.. "aa siis joo.. tos" sanoin ja ojensin puhelimeni hänelle.

Aleksin pov:

minua epäilyttää Y/n.. hän ei ikinä unohda puhelintaan minnekkään ja eise ees ollu paikalla ku sovittiin et mennään mökille.. "Y/n.. voidaaks jutella" kysyin koska haluan tietää miksi Y/n koko ajan vaikeroi ja miks sil on noin vähän vaatteita päällä. "joo voidaan.. mennääks vaik tonne toisee huoneeseen" Y/n vastaa ja lähtee kävelemään toiseen huoneeseen. ollaan toisessa huoneessa.. "Y/n.. miks sul ei oo puhelinta" kysyn ensin "aleksi mikä sul on.. onks sul kaikki hyvin? onks jotain käyny?" Y/n kysyi ja alkoi huolestumaan minusta.. "Y/n mulla on kaikki hyvin.. mut onks sul?? sä et ikinä.. et I-K-I-N-Ä unohda sun puhelinta minnekkään" sanoin ja katsoin Y/n:ia suoraan silmiin.. en olisi halunnut näyttää niin huolestuneelta mitä olin, mutta en voi mitään. "aleksi.. mä.. mä en.. voi kertoo.." Y/n sanoo ennen kuin rupeaa itkemään.. otan hänet tiukkaan halaukseen..

(Timeskip: 10min)

istun laittialla Y/n:in kanssa.. halaan Y/n:ia vieläkin ja hän itkee rintaani vasten. "Y/n sä voit kertoo mulle ihan mitä vaan.. lupaan etten kerro kellekkään!" yritän saada Y/n:in kertomaan miksi hän itkee.. "lupaatko ihan oikeesti ettet kerro K-E-N-E-L-L-E-K-K-Ä-Ä-N" Y/n vaikutti hiukan pelokkaalta, mutta silti siltä et haluaa kertoa. "joo mä lupaan etten kerro kenellekkään" vakuutin, koska en aijo kertoa kenellekkään.. "no siiss.."

Words: 581 🎅

Halusin vaa sanoo et sä oot upee just tollasena 😌