Even pov:
Heräsin hirveeseen darraan. Oli pakko mennä oksentamaan. Oksensin kaiken ulos ja otin vettä ja päänsärkylääkkeen. Päätin laittaa Villelle viestiä.
Minä:"Ihan kauhee darra. En voi nähdä tänää"
Ville: "Jaahas sähän olit juhlatuulella"
Minä: "no ei sitä joka päivä täytä 18"
Ville: "onnea! Mikset kertonu?"
Minä: "en tiiä🤣 mut kiitti"
Ville: "okei. Muuten mä tykkään susta"
Minä: "mäkin susta. Haluisiks sä olla mun poikaystävä?"
Ville: "tottakai haluan"
Olin niin onnellinen. Ville on mun poikaystävä.Kahden kuukauden päästä:
Menemme käymään Villen vanhemmilla. Minua vähän jännittää vaikka tiedän, että se menee hyvin. Ville huomaa jännitykseni ja laskee kätensä reidelleni ja alkaa silittämään sitä. Hymähdän vain.Villen pov:
"Moi äiti ja iskä" sanoin reippaasti.
"Moikka. Ihana nähdä" äitini Marja sanoi.
"Kukas tämä nuori nainen on?" Marja kysyi.
"Moi. Mä oon Eve. Villen tyttöystävä" Eve kertoi.
"Mitä wow. No eikun tervetuloa perheeseen" isäni Pekka sanoi.
"Kiitos paljon" Eve sanoi ja teki hänen ihanan hammashymynsä.
"Otatteko kahvia?" Äiti kysyi.
"Juu voidaan me ottaa" vastasin.
Juotiin kahvit ja juteltiin niitä näitä. Sitten lähdimme kotiin.Even pov:
On kulunut monia kuukausia. Olen elänyt perus elämääni. Olen ollut tosi paljon Villen kanssa ja käynyt töissä. Voisi luulla, että asun Villen luona, koska olen siellä niin paljon. Eli ei mitään ihmeellistä. Ihan perus 18-vuotiaan naisen elämää.
YOU ARE READING
Best friends forever?
Short StoryParhaat kaverit joiden tie poikkenee kolmeksi vuodeksi kun toinen lähtee opiskelemaan Hollantiin. Mitä sen kolmen vuoden aikana ja jälkeen tapahtuu? TW: Kirjoitusvirheet Itsemurha