Aamulla Linnen pov:
"Huomenta" kuulin kun Eve sanoi.
"No huomenta huomenta" sanoin.
"Sä nukuit aika pitkään..." Eve kertoi.
"Niin kuin aina" sanoimme yhteen ääneen.
Naurahdimme siinä ja nousimme aamupalalle. Söimme aamupalan ja teimme aamuhommat. Meikkasin ja laitoin hiukseni kiinni.
"Minne lähdemme eka?" Eve kysyi.
"Hmm n-no..." Sanoin.
"Mitä eikö me lähdetä kiertämään maailmaa?" Eve kysyi huolestuneesti.
"No siis.. löysin uuden parhaan kaverin Hollannista ja n-no mä lähden sen kanssa" sanoin suorasti.
"Mitä!!? Miten sä voit tehä näin mulle? M-mä rakastin sua" Eve sanoi itkien hysteerisesti.
"Hyvästi. Pidä huolta ittestäs" sanoin ja lähdin.Even pov:
"Hyvästi. Pidä huolta ittestäs" Linne sanoi ja lähti. Tuo sattui ihan vi*usti. Linne oli auttanut ja tukenut minua aina ja nyt hän oli poissa. Itkin hysteerisesti varmaan monta tuntia. Ainoa joka olisi lohduttanut minua tässä tilanteessa olisi Linne. Hän löysi jonkun paremman. Mä koitin olla hyvä kaveri, mutta se ei sitten kait riittänyt. Autoin häntä, tuin häntä, kannustin häntä, lohdutin häntä ja ennen kaikkea rakastin häntä. Rakastin häntä koko sydämestäni. Ihan kuin puolet sydämestäni olisi poissa.Olin pari päivää pelkästään kotona. En syönyt, makasin vain sängyssä ja itkin. Sitten avasin ig:n...
YOU ARE READING
Best friends forever?
Short StoryParhaat kaverit joiden tie poikkenee kolmeksi vuodeksi kun toinen lähtee opiskelemaan Hollantiin. Mitä sen kolmen vuoden aikana ja jälkeen tapahtuu? TW: Kirjoitusvirheet Itsemurha