But I Love Him ~ Drarry fanfiction

9. Luku - Paljastuksia

Harryn nk :')))

Pian kuitenkin heräsin. Tajusin, että olin nukkunut lasit päässä. Avasin verhot ja katsoin ulos. Siellä kuu loisti kauniisti ja tähdet tuikkivat taivaalla. Oli keskiyö ja muut nukkuivat. Nousin vuoteestani ja kietaisin näkymättömyysviitan ylleni. Hiippailin alas rohkelikkojen oleskeluhuoneeseen. Josta jatkoin ulos käytäville. Minä halusin raitista ilmaa, joten päätin lähteä mustajärven rannalle hipihiljaa ulko-ovista. Matkalla riisuuduin viitastani. Kävelin kosteaa nurmikkoa pitkin kohti rantaa. Vesi näytti kauniilta, siihen heijastui kuunvalo ja tähdet. Näin jonkun istuvan polvet sylissään katsellen kuuta. Nuo platinanvaaleat hiukset lumosivat minut. Dracohan se siellä istua nakotti. Minä vain tuijotin häntä, en voinut muutakaan. Hän on nii söpö! Kävelin hiljaa pojan viereen. Näin, että tämä tärisi joten annoin hänelle viittani, vaikka ei se paljoa lämmittänyt.
-moi, Harry! Eikö ookkin kaunista? Draco tervehtii.
-joo, katson suoraan Dracon silmiin, ne ovat niin kauniin harmaan koleat. Niin lumoavat ja ihanat.
-tuijotatsä mua? Draco vitsailee.
-e-e-en mä! Tunnen kuinka punastun hiukan. Draco vain virnistää.
-Harry, Malfoy alottaa.
-mmh? Nyökkäsin merkiksi, että kuuntelen.
-me ei olla paljoo juteltu nyt lähiaikoina... Draco katsoi kenkiään synkistyneenä.
-ei me ollakkaan, ihmettelen pojan käytöstä.
-Harry m-mä, Draco sopertelee.
-sä mitä? Vastaan kiinnostuneena.
-mä t-tykkään susta.. Draco sanoo ja alkaa katsomaan minun smaragdin vihreisiin silmiin. Tunnen kuinka punastun aivan kauttaaltaan.
-mäkin tykkään s-susta.. Sanon hetken hiljaisuuden kuluttua. Menen aivan kiinni Dracoon. Me katsomme hetken toisiamme. Dracon silmät loistivat kuin kuu. Ne olivat niin lumoavat, että voisin tuijottaa niitä koko päivän!
Huomasin myös Malfoyn pitävän silmistäni, tämä teki minusta vielä punaisemman (yllätys yllätys).
Pian kasvomme lähenivät entisestään niin, että kasvojemme välillä oli enää pari senttiä. Katsoin Dracon huulia, ne näyttit niin pehmeiltä. Sitten siirsin katseeni takaisin Dracon upeisiin silmiin. Pian huulemme kuitenkin kohtasivat. Siinä me nyt olimme. Minä Harry Potter ja Draco Malfoy mustajärven rannalla kiihkeässä suudelmassa keskellä yötä.
Suudelma kesti monta minuuttia. Draco kutitteli välillä kielellään minua. Minä pistin samalla mitalla takaisin.

Dracon nk ;DDDDDDD

Suudelma oli erittäin kiihkeä. Tunsin kuinka Harry kutitteli kielellään minun kieltäni. Pian kumminkin irtauduimme ja vedimme syvään happea. Kasvoilleni leviää hento puna, kuin myös Potterin. Minä hymyilen Potterille ja hän minulle. Olin niin onnellinen, että en enää haluaisi lähteä tuosta tilanteesta. Huomasin pian, että Harry halusi syliini hän istui haarojeni eteen, katse minuun päin. Hän laittoi kätensä minun niskani taakse ja hymyili. Nuo silmät. Taikaa. Rakastan smaragdinvihreitä Harryn silmiä. Siksi se on lempi värini. Mutta en ole kertonut sitä kenellekkään. Olen pitänyt Potterista jo useamman vuoden. Vaikeaahan se oli aluksi myöntää. Harry hieroo nenäänsä minun nenääni ja hymyilee edelleen.
-se oli ihanaa. Voitaspa olla tässä koko yö. Harry sanoo yhtäkkiä.
-joo, kyllähän me voidaan? Vastasin.
-mutta me jäädytään, täällä on kylmä. Toki sä oot aika kuuma, mut silti kannattas mennä sisälle? Poika vastaa leppoisasti.
-nojoo oot oikeessa, virnistän. Rutistan Harrya syleilyyni. Ja annan suukon tämän huulille. Nousemme kumminkin ja lähdemme kävelemään kohti linnaa. Kaikki tapahtui niin äkkiä, etten edelleenkään käsitä tämän olevan totta. Olimme vihdoin päässyt linnan oville ja luikahtaneet sisään. Harry veti meidän päällemme näkymättömyysviittansa. Astelimme viitan alla liikkuvissaportaissa. Olimme päässeet lähelle rohkelikkotornia. Oikeasti muut oppilaat kuin rohkelikot eivät saisi tietää, missä rohkelikkojen oleskeluhuone sijaitsee, mutta olin näimmä erikoistapaus. Virnistin Potterille ja kiskaisin tämän vartalooni kiinni. Hymyilin leveästi ja suutelin poikaa. Harry vastasi nopeasti suudelmaani. Suutelimme siinä hetken. Kunnes viitta kiskaistiin yltämme. Se oli kukapa muukaan kuin Ron. Punapää oli kuullut suutelumme ja askeleemme.
-mitä vittua, Harry?! Ron parkaisee. Minä nostin käteni Potterin eteen, jotta suojaisin poikaa. Tiesin toki, että Ron ei osaisi mitään tehdä, mytta varmuuden vuoksi kumminkin. Se tuli jo luonnostaan.
-Harry mitä vittua sä teet ton lurjuksen kanssa?! Ron sihisi.
-ekakskin mä en oo mikä saatanan lurjus. Toiseks Harry saa olla kenen kanssa haluaa, ilman sun lupaa. Kolmanneks ala vetää saastainen.
-mä en kysyny sulta vaan Harryltä. Harry mitä teet ton kanssa keskellä yltä TÄÄLLÄ? Ron sihisi ja mulkaisi minua.

Harryn nk.

-se ei vittu kuulu sulle! Mä teen mitä mä ite haluun piste. Etkä sä ees koskaan oo ollu mulle ystävä, välität vaa Ginnystä etkä siitä, että mulla ei oo tunteita sitä kohtaan. Tulitko koskaan ajatelleeks, että mullakin on tunteet?! Sihisin takaisin.
-haha sulla muka? Sähän vaa rikot sydämiä. Snao että toi on läppää, sä et vittu voi olla homo! Ron pilkkasi.
-ja sä muka hyvä kaveri? Älä unta nää saastainen paska! Draco meni lähemmäs Ronia sauva pystyssä. Ron vapisi pelosta, kun Dracon sauva leimautui tämän kaulaan.
-jos sä enää IKINÄ sanot Harrylle mitään pahasti tai et pysy pois sen elämästä voit olla varma, että mä tapan sut! Draco uhkasi.
-et sä uskalla, aina sä lupaat, mutta mitään ei koskaan tapahu. Pelkuri Malfoy. Ron sönkötti sen minkä ehti.
-Kidutu! Draco sanoi ja heilautti sauvaansa. Ron alkoi sätkimään kivusta.
-vai että pelkuri Malfoy? Draco virnisti. Minä säikähdin ja lähdin juoksemaan pois. Ei ollut mennyt kuin pari sekuntia, mutta Malfoy lopetti loitsun völittömästi. Ja lähti perääni.

Dracon nk :)

Lähdin pikaisesti Harryn perään. Juoksin poikien vessaan, mutta mitään ei näkynyt tutkin luutakomerot. Ei jälkeäkään. Kävin myös läpi luokkahuoneet, ei taaskaan mitään. Viimeisenä mieleeni tuli tähtitorni. Pistin jalkaa nopeasti toisen eteen ja kiiruhdin pikaisesti tähtitornille ja siellähän seisoi itse Potter. Hän katsoi maisemia.
-H-harry! Täällähän sä oot, etsin sua kaikkialta! Totesin hengästyneenä. Kävelin rillipään viereen ja laitoin käteni tämän selän yli toiselle puolelle hänen lantiotaan. Katsoin häntä lumoutuneena. Nostin käteni pojan leukaan ja käänsin pojan leukaa minua kohti. Käänsin myös koko pojan vartalon itseeni päin. Halasin rohkelikkoa, mutta tämä yritti rimpuilla pois. Yritykseksihän se jäi. Potter on minua lyhyempi, joten minulla oli etulyöntiasema. Hetken taistelun jälkeen Potter luovutti.
-miks sä teit niin Ronille, Harry nyyyhkytti.
-se ansaitsi sen. Se satutti sua joten koki nyt itse saman. Älä itke, kaikki järjestyy! Lohdutin lyhyempää.
-mutta, Ron ei hyväksy mua homona, kuulen toisen hengittävän raskaamin.
-mitä väliä jollain punapään mielipiteellä on? Sä oot just se mikä itse haluat! Vastasin, minulla alkoi kiehua, että Ron sai pompotella Harrya. Harry itki vuolaasti ja paitani kastui, se ei haitannut minua. Pian Harry nosti päänsä jä lähti kävelemään pois. Lähdin perään ja ihmettilin mitä nyt?
-Harry! Minne sä nyt? Huikkasin pojan perään. Mikään ei auttanut lähdin juoksemaan. Harry yrutti juosta karkuun, mutta minä olin nopeampi ja sain pojan kiinni.
-Harry mikä on? Kysyin huolestuneena.
-m-mä tajusin vasta nyt mitä mä teen. Itkin just sua vasten, Draco Malfoyta, jota oon vihannu vuosia ja sä mua. Kun Harry sanoi sen noin, minun ihoni meni ihan kananlihalle. Tuijitin Potteria kummissani. Olinko menettämässä tuon samantien?

~~~~
Heii! Asiat tapahtu ehkä vähän liian nopeesti. Mut ainaki vähä draamaa😆 mitäköhän Harrylle ja Dracolle käy? Siis en ehkä kestä noita ällösöpö kohtauksia😍😫mutta toivottavasti tykkäsitte tästä. Ainakin se yks joka tätä enään lukee❤️ kiitos sulle❤️ mä tiiän et montaa tää ei kiinnosta, mut mun mielest tätä on ihana kirjottaa joten teen tätä silti. 🥺 Ja anteeks noi miljoonat kirjotusvirheet😫