Draco avaa tärisevin käsin ikkunan. Hän liukuu tikkaita pitkin terassille, siitä portaita pitkin alas. Hän näkee Harryn ja Remuksen odottamassa siellä.
Draco juoksee täysiä halaamaan Harryä, joka itkee myös. Hän katsoo järkyttyneenä Dracon verta vuotavaa nenää ja mustelmia. Remus ottaa hänet halaukseensa.
"Ei hätää. Me viedään sut turvaan."
Heidän luonaan Remus ohjaa Dracon istumaan olohuoneeseen. Harry istuu hänen viereensä ja antaa pojan harteille viltin. He pitävät toisiaan käsistä kiinni.
Remus tuo Dracolle kylmäpussin ja paperia. Harry nappaa paperin pyyhkiäkseen veren Dracon kasvoilta. He tuijottavat toisiaan ujot hymyt kasvoillaan.
"Muistatko sä sitä kun me pussattiin siellä bileissä?" Hän kuiskaa Harrylle.
Tämä punastuu hieman. "Muistan."
Draco pyyhkäisee Harryn otsalta muutaman hiussuortuvan. Hän naurahtaa hermostuneena. Remus tulee takaisin Siriuksen kanssa. Pojat erkanevat toisistaan nopeasti.
Kun Draco on saanut tarpeeksi fyysistä hoitoa, Remus käskee pojat sänkyyn.
"Hyvät yöunet kelpaavat varmaan molemmille. Olette huomenna pois koulusta, minä jään pois töistä. Tehdään jotain mikä saa Dracon olon paremmaksi." Hän silittää pojan hiuksia hymyillen hänelle.
Dracolla on paljon parempi olo. Harryn täytyy olla onnellinen niin ihanien vanhempien kanssa.
Hän tuijottaa kattoa, kun Harry nukkuu hänen vierellään.
Lämmin käsi koskettaa Dracon kättä. "Ootko sä kunnossa?" Harry hymyilee ujosti. Draco nyökkää vaisusti.
"En mä tiedä." Hän kääntyy Harryn suuntaan.
Molemmat nousevat istumaan. Draco liikuttaa kättään Harryn kädelle, tämä tarraa siihen nopeasti. Harry nojaa hänen olkapäähänsä.
Draco punastuu. "Tiiätkö mikä parantais mun oloa?"
Harry kohottaa kulmiaan. He katsovat millisekunnin ajan toisiaan syvälle silmiin, sitten heidän huulensa koskettavat hellästi toisiaan. Kaikki muu tuntuu sulavan poikien ympärillä.
Ovi aukeaa niin hiljaa, ettei kumpikaan kuule. Remus kurkistaa oven raosta. Hänen kasvoilleen nousee pieni hymy nähdessään pojat suutelemassa. Hän sulkee oven yhtä hiljaa ja lähtee takaisin nukkumaan.
Harry irrottautuu suudelmasta. Draco hymyilee söpösti.
"Mä tykkään susta Harry, tosi paljon." Hän kuiskaa.
"Mäki taidan tykätä susta."
Remus menee takaisin aviomiehensä viereen. Tämä katsoo häntä kysyvästi. Hän vain nyökkää. Sirius hymyilee leveästi ja jatkaa sitten uniaan.
Aamulla Draco herää paljon parempi vointisena. Hän irvistää pistävää kipua nenässään.
Harry katsoo häntä. "Sattuuko?"
"Vähän." Harry silittää pojan silkinpehmeää poskea. "Tykkääthän sä edelleen musta?"
"Kyllä mä taidan." Hän hymyilee pojalle.
Draco nojaa Harryn rintakehään. Hän painaa päänsä Malfoyn hiuksiin. Ne tuoksuvat hyvältä.
"Haluatko kuulla pienen salaisuuden?" Harry kuiskaa tämän korvaan.
Draco nyökkää. "No?" Hän punastuu hieman.
Harry laittaa sormensa hellästi hänen leualleen. "Mä oon aina tykännyt susta."
He suutelevat hellästi. "Pitääkö meidän kertoo muille?" Harry pudistaa päätään.
"Pidetään tää meidän välisenä." Hän vastaa pojan huulilla.
Koko päivän Draco ja Harry saavat katsella elokuvia olohuoneessa ja syödä jäätelöä. Kun Remus ei ole näkemässä, he varovaisesti hakeutuvat toistensa syleilyyn ja koskettelevat toisiaan huulillaan.
Illalla he kokoontuvat keittiöön päättämään mitä syödään. Draco vaikuttaa hermostuneelta, joten pöydän alla Harry varovaisesti nappaa tämän kädestä. He hymyilevät toisilleen.
"Mitä Draco haluaisi?" Remus kysyy.
Malfoy pysyy hiljaa ja puree huultaan. "Te voitte päättää..." Hän hengittää syvään. "Tuota, millon mun pitää mennä kotiin?" Hänen äänensä murtuu.
Remus ja Sirius vilkaisevat toisiaan silmät kyyneltyen. "Draco... voit olla täällä vaikka kuukauden jos haluat. Me ei voida päästää sua nyt kotiin, me pidetään susta huolta."
Draco hymyilee ja pyyhkii poskelle vierähtäneen yksinäisen kyyneleen. Hän nyökkää vaisusti. Harry silittelee hellästi hänen kättään.
YOU ARE READING
Enemmän kuin ystäviä
FanfictionTÄÄ ON AIVAN KAUHEE JA CRINGE JA IHAN HIRVEE MUTTA EN JAKSA POISTAA TÄTÄ JOTEN VAROTAN TEITÄ JOS ALATTE LUKEE Draco punastuu. "Tiiätkö mikä parantais mun oloa?" Harry kohottaa kulmiaan. He katsovat millisekunnin ajan toisiaan syvälle silmiin, sitten...