Vihaa vai rakkautta? || Aleksi Kaunisvesi

Ei enään ikinä! (pt 15)

Pov: Y/n

Viikot olivat vierineet nopeasti eteenpäin ja oli tullut jo lokakuun loppupuoli. Emme olleet tehneet Aleksin kanssa kirjaimellisesti mitään olin siis ollut tuon koko ajan Aleksilla tai hän minulla. Olimme kyllä poikien kanssa käyty baarissa ja studiolla, mutta siinäkin sitten oli kaikki. Minua jäi vieläkin mietityttämään Sannin sanat mitkä olin kuullut sillä kauppareissullani. "Y/n!" Aleksi huutaa ja tulee melkein juosten olkkariin. "No?" Kysyn ihmeissään, mikä tuota pikku miestäni vaivaa? "Nyt tuli jotain tekemistä!" Aleksi suorastaan huutaa. "Jes, viime!" Huudan itsekkin ja hyppään sohvalta ylös. "Mitä tekemistä?" Kysyin innokkaasti. "Meitä pyydettiin radio haastatteluun." Aleksi sanoo. "Uu kiva." Vastaan. "Tuleeko muutkin jätkät?" Jatkan. "Ei tai no Joonas, mut ei sit muita." Aleksi sanoo. "Okei, millon se on?" Kysyn vielä. "Ens viikon perjantaina kello 12!" Aleksi vastaa. "Okkei!" Sanoin ja lähdin tekemään meille ruokaa. Ajatella ens viikolla viimein jotain tekemistä ja siis tänään on lauantai näin btw, että herkkupäivä. "Aleksiii!" Huudan ja hän tulee paikalle. "Niin?" Aleksi kysyy. "Mennään hakeen herkkui ja katotaan sit leffaa!" Sanoin Aleksi nyökkäsi ja lähdimme kohti Aleksin rakasta autoa.

Kauppareissun jälkeen söimme ruuan minkä olin tehnyt juuri ennen lähtö eli kalakeittoa. "Sitten olkkariin!" Sanoin kun olimme syöneet, nappasin pöydältä irttarit ja popparit ja lähdin olkkaria kohden.

Pov: Aleksi:n

Elokuva oli puolivälissä ja Y/n oli nukahtanut kainalooni. Hän näytti niin söpöltä! Loppujen lopuksi nukahdin itsekkin.

Aamulla herätyksemme oli vähän erillainen, sillä Porko oli jotenkin päässyt sisään ja oli hakenut keittiöstä kaksi kattilan kantta ja löi niitä yhteen. "Nonii rakastavaiset herätys!" Kuului Joonaksen herätys. "Joo joo." Sanoin. "Ja nyt vittuun ne vitun kannet!" Y/n sanoi ja ihme, että Joonas edes totteli.

"Mitäs ihmettä sä ees teet täällä?" Kysyin aamupalaa syödessä Porkolta. "Tulin kattoon miten teillä menee, kun on vaan niin helvetin tylsää." Hän vastasi ja nyökkäsin tuolle vastaukseksi. "Voidaanko mennä tänään shoppaileen?" Y/n kysy. "Ei!" Minä ja Joonas sanoimme yhteen ääneen. "Miksss?" Y/n marisi. "Koska sulla kestää aina ikuisuus yhessä kaupassa!" Joonas sanoi. "Ja sua ei saa ulos yhestäkään vaatekaupasta ellet itse haluu!" Jatkoin. "Ja me joudutaan kantaa sun ostoskassit!" Joonas vielä lisäsi "Pliiss pliiss kiltit tän kerran!" Y/n vinkui. "Ei!" Sanoimme taas Joonaksen kaa samaan aikaan. "Pliis!" Y/n pyysy ja pyysy ja pyysy jne... tuota sitten jatkuikin viimeiset 15min. "No okei!" Sanon. "Mutta sitten loppu toi vinkuminen!" Jatkan vielä. "JEE!!" Y/n juhli ja hyppäsi syyliini, samaan aikaan Joonas teki kuolemaansa. "Ei näin Aleksi ei näin..." hän toisti lattialla maatessaan.

Pov: Joonas:n

Aleksi oli sitten mennyt lupaamaan Y/nille, että hän pääsisi tänään shoppaileen joten nyt sitä mentiin. "Mä en sit kyl yhtäkään kassia kanna!" Sanoin päättäväisesti matkalla keskustaa.

Oli mennyt 4h ja viimein Y/n halusi mennä kotiin. Se kassien kantojuttu ei sitten toiminut, sillä jouduin kantamaan noin 15 kassia Y/nin ostoksia, mutta onneksi en ollut Aleksin kengissä sillä hän kantoi niin montaa kassia, että tuskin hän edes eteensä näki. Sen huomasi siitä sillä Aleksi törmäsi kahdesti tolppaan tuon koti matkan aikana. "Ja paljonkohan rahaa sulla näihin kaikkiin meni?" Kysyin Y/niltä. "Hmm... vähä vajaa tonni." Y/n vastasi ja vähän järkytyin. Ei enään ikinä Y/nin kaa shoppaileen!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
No niin tässä ois tän päivän vika osa. Vähän lyhyempi, mutta saa kelvata<3