Varoitus! Loukkaavia sanoja
Oliver Lupin, Remus Lupinin ja Nymphadora Tonksin vanhin poika, isääni oon kuulemma tullu. Hintiks mua kutsutaa, mut sentään mä en piilottele sitä.
Oon yrittäny harjotella itsehillintää puolvuotta, vaikeetahan se on mut jos ***** siinä onnistu - nii onnistun mäki. Remus, eli mun isä tietää mun aikomuksista, ja on yrittäny vakuuttaa et se on tosi vaarallista, mut mitäpä elämä ois ilman pikkuvaaroja?
Oon kaiken kukkuraks tosi lyhyt, noin 162-senttimetriä pitkä. Mun hiukset on luonnostaan tummanruskeat, mutta äidiltä mä oon perinyt mun hiuksien sini sävysen hohdon kun mietin jotakin kiivaasti. Kaikkihan luonnollisesti tietää et äiti on puuskupuh, ja niin oon minäkin, iskä on rohkelikko - lajitteluhattu kuitenkin mietti pitkään (noin 10-minuuttia) lajitteleeko mut puuskupuhiin vai rohkelikkoon, mut puuskupuhan musta tuli.
Ps. Isän vaatekaapilla on aina parasta käydä! Oon löytäny sieltä mun metsänvihreän villapaidan, ei kuitenkaan saa unohtaa sitä kuinka upealta Siriuksen vaatekomero näyttää.
***
Pakkasin edellis iltana mun tavarat Tylypahkaa varten, tottakai pakkasin myös mun levysoittimen ja David Bowien - sekä Queenin levyjä jotka sain Siriukselta. Sirius oli kuulemma saanu ne sen serkulta Andromedalta, joka muuten oli mun isoäiti.
"Oliver, tuu syömään jotain ennen lähtöö!" Äitini huusi mulle alakerrasta kun olin juuri miettimässä mitä laitan päälleni, en halunnu näyttää Venäläiseltä katuhuoralta. Ok ehkä mä olin vähän ilkee, tota ei saa ottaa henkilökohtasesti.
Vedin tummansiniset farkut jalkaani, viininpunaisen puseron ylleni, avasin mun mustien - vähän likasten conversejen nauhoja ja laitoin ne jalkaan, sitten solmin nauhat takaisin kiinni nopealle rusetille. Kampasin vielä äkkiä mun melkein olkapäihin ylettyvän lainehtivan tukan.
Tuijotin ennen alakertaan lähtöä itteeni hetken peilistä, näin syvimmällä sisimmässäni sen hirviön mikä mussa piilee. Mun ystävistä vaan Cedric ja Luna tietää mun pahimmatkin salaisuudet.
Pääsin vihdoin lähtemään peilin edestä alakertaan, äiti oli keittäny mulle pieneen posliinimukiin karamelli-vanilija teetä. Söin muutaman paahtoleivän teen lisäksi.
Kun sain syötyä, kiitin välipalasta ja olin juuri säntäämässä mun huoneeseen kun isä huikkaa olohuoneesta: "Kohta lähetään! Tuu 5-minuutin päästä alas!" Kuulin kyllä mitä isäni huusi, ja taisin huuta takaisin vaan okei, mutta en sen kummemmin vastannut.
5-minuutin kuluttua mä menin mun matkalaukun ja tyhjän pöllönhäkin kanssa alakertaan rymistellen, samalla kun mun tummanruskea pöllö nimeltään Hector lepatteli vierelläni keltaset silmät hieman tihrussa.. Isä piti mulle ovea auki ja äiti jo ootti auton ratissa, isä otti mun matkalaukun ja Hectorin häkin jonne pöllö itse lensi ja nokallaan vetäisi luukun kiinni. Kävelin autolle ja avasin takaoven, menin autoon ja vetäsin oven kiinni.
Vihdoin.
[394 sanaa]
YOU ARE READING
Vaimennous
FanfictionVaroitukset - Kiroilua - Väkivaltaa - Savukkeita - Itsetuhoisuutta - Kiusaamista - Loukkaavia sanoja "Lupaatko?" "Mä lupaan." Oli aika kolmannelle lukuvuodelle Tylypahkassa ja kaikilla meillä oli salaisuuksia - osalla aika suuriakin. Kaiken lisäksi...